Uudistuvan Kansan Tahdon päätoimittaja Tero Kaikko linjaa uuden lehden tehtäväksi olla kokoaan suurempi yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä ja ravistelija Pohjois-Suomessa.
– Lehden linja ei muutu. Ollaan avoimesti vasemmistolainen ja poliittinen lehti. Eihän mikään media ole politiikasta vapaa, Kaikko huomautti lehden 110-vuotisjuhlaseminaarissa Oulussa.
Hän painottaa, että tarvetta poliittiselle medialle on aikaisempaa enemmän vastapainona ”pseudomedioille, jotka luonnehtivat itseään vaihtoehtoisiksi”.
Lehdessä tehdään hidasta journalismia ja luodaan järkeä hektiseen informaatiotulvaan.
”Periksi ei anneta”
Kansan Tahdon ilmestymiskertojen harvenemisen johdosta uutismaisesta aineistosta luovutaan. Uutisia tehdään lehden verkkosivuille. Mallia otetaan Tampereella ilmestyvästä vasemmistolaisesta Vasen Kaista -verkkolehdestä.
Kaikko kuvailee pääpainon olevan taustoittavassa aineistossa. Lehdessä tehdään hidasta journalismia ja luodaan järkeä hektiseen informaatiotulvaan.Tavoitteena on visuaalisesti komea ja myös vasemmistolaisessa ”niin sanotussa omassa pesässä” keskustelua herättävä lehti.
Talkoohenki peliin
Kansan Tahtoa tehdään pienellä porukalla ja yhteydenpito lukijoihin korostuu. Vastavuoroisuuden täytyy Kaikon mukaan toimia hyvin. Lehden tavoitteena on tehdä korkeatasoista journalismia, vaikka lukijoiden odotetaan toimivan ”silminä ja korvina”.
Kansan Tahdon pitkäaikainen eläkkeellä oleva päätoimittaja Eero Matero kertoi jo surreensa, että monen sukupolven työ vedetään vessasta alas.
– Kansan Tahto päätti jatkaa elämäänsä. Tämä helpottaa tuntuvasti elämää. Suunnitelma perustuu tilannearvioon ja realistisiin suunnitelmiin, Matero luonnehti juhlaseminaarissa.
Uusi malli vastaa mediamuutokseen
Kansan Tahdon 110-vuotisjuhlissa puhunut Vasemmistoliiton pitkäaikainen entinen kansanedustaja Martti Korhonen Oulusta arvioi lehden mahdollisuudet aikakauslehtenä sanomalehteä paremmiksi.
– Hyödynnetään verkkoa, tehdään hyvää sisältöä ja sitoudutaan tekemään porukalla, Korhonen vetosi satapäiseen pohjoisen juhlayleisöön. Kansan Tahdon juhlaan osallistui suuri joukko myös lappilaisia.
Hän arvioi lehden teon kannalta toimintaympäristön jopa Kansan Tahdon perustamisajankohtaa vaikeammaksi. Sen sijaan lehden tarve on edelleen olemassa.
Korhosen mukaan pohjoisten ihmisten asioiden kannalta lehti on ollut tärkeä väline. Edelleenkin tarvitaan vaihtoehtoista viestintää, joka nostaa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asioita esiin.
– Demokraattiselle viestinnälle on löydettävä uusia tapoja toimia ja uudenlaista rahoituspohjaa, toteaa Korhonen.