Maan hallitus pyrkii puunmyyntien lisäämiseen edistämällä yritysmäistä aktiivista metsätaloutta. Keino edellyttää pystykaupan lopettamista, sillä pystykauppa on metsän vuokrausta, joka sulkee pois yritysmäisen toiminnan. Vuokraus eristää metsänomistajan passiiviseksi sivustakatsojaksi metsän tapahtumissa. Pystykaupan vaihtoehto on puun tienvarsikauppa ja korjuutyön urakointisopimus.
Pystykauppa on englanninkielisessä metsätalouden oppikirjassa todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi. Muissa Euroopan maissa pystykauppaa ei ole.
Suomessa pystykaupan korruptio on tuonut metsäalalle lähes uskomattoman sokeuden talouden perusasioissa. Kustannusten minimointi ei viiteenkymmeneen vuoteen ole ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Sen sijasta on maksimoitu työmäärää, työtunnin kuutiometrejä.
Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita. Vastaavasti puunkorjuussa työmäärän maksimointi toi metsään raskaat metsäkoneet.
Metsäkoneet otettiin käyttöön mahtikäskyllä. Tapio antoi vuonna 1968 määräyksen, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsäkoneiden työllistäminen.
Määrätehokkuuden tavoite vaati eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja – puunmyyjä – ei valitse korjuuta kuutiometrien määrän vaan kuutiometrin kustannusten perusteella. Maksaja eristetään metsän vuokrauksella. Siitä alkoi pystykaupan korruptio: metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla ja piilotetuilla korkeilla kustannuksilla.
Kustannuksilla mitattuna metsävarustettu maataloustraktori on ylivoimaisesti metsäkonetta tehokkaampi puunkorjuun urakointikone. Metsäkoneen kustannuksia nostavat äärikorkeat pääomakustannukset ja lavettikuljetukset, joita työmäärällä mittaaminen ei ota huomioon.
Maataloustraktorin kustannuksia taas alentavat äärimatalat pääomakustannukset, sillä maatilalle kustannuksia ovat vain puunkorjuusta johtuvat lisäkustannukset. Traktorin pääomakustannuksia ei tule ottaa huomioon, koska ne ovat maatilan kuluja ilman metsäkäyttöäkin. Pääomakustannuksia aiheuttavat vain traktorin metsävarusteet.
Metsän vuokraus lopetti yritystalouden sekä metsätalouden harjoittajilta että palveluyrittäjiltä. Yritystalous korvattiin puunmyyjien yhteistaloudella, joka muistuttaa Neuvostoliiton kollektiivitaloutta. Eroa on siinä, että Neuvostoliiton kolhooseja johtivat osakkaat ja taloudenpito oli julkista. Puunmyyjien yhteistaloutta johtavat puunmyyjien asiakkaat, puunostajat, ja taloudenpito on salaista.
Pystykaupan lopettaminen palauttaisi metsänomistajat yrittäjiksi ja metsiin yritystalouden välttämättömät elementit, palveluyrittäjät ja kilpailun. Yrittäjät kilpailisivat asiakkaista kannustamalla metsänomistajia puunmyynteihin ja räätälöimällä palvelut metsänomistajan tarpeiden mukaisiksi.
Raskaat koneet ja metsäyhtiöiden raskaat organisaatiot voisivat syrjäytyä tehottomina. Koneiden vaatimat avohakkuut ja puun kesäkorjuu lähes loppuisivat.