Pintaa syvemmältä
Viime kerralla aiheena oli Turkin siirtyminen fasismia muistuttavaan järjestelmään. Nyt kysytään, voiko Donald Trumpista tulla Yhdysvaltain seuraava presidentti ja onko siinä tapauksessa vaarana maan luisuminen yksinvaltaan.
Kysymykset asettaa saksalainen viikkolehti Der Spiegel tämän viikon numerossaan. Sen pääjutun otsikon mukaan ”Donald Trump on maailman vaarallisin mies”. Jos hänet valitaan presidentiksi, tämä vaarantaisi lehden mukaan maailmanrauhan – ”George W. Bushin Amerikka tuntuisi tähän verrattuna logiikan ja järjen tyyssijalta”.
Tämä arvio ei ole yksittäinen päähänpisto. Lehti on lähettänyt kolme toimittajaa Yhdysvaltoihin seuraamaan Trumpin kampanjaa ja jututtanut häntä tuntevia ja häntä seuranneita ihmisiä. Heidän arvionsa tämän perusteella on: Trump valitaan todennäköisesti republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja hänellä on lopullisessa mittelössä myös hyvät mahdollisuudet voittaa demokraattien ehdokas, Hillary Clinton tai Bernie Sanders.
Trumpin kieli on alatyylistä ja riitaa haastavaa.
Vahvan miehen suosio ei ole yksinomaan amerikkalainen ilmiö. Recep Tayyip Erdoğan on Trumpin sielunveli ja itäisessä Euroopassa – Unkarissa, Puolassa ja Slovakiassa – kehitys on mennyt saman suuntaan. Senkin vuoksi meidän on pidettävä Yhdysvaltain kehitystä silmällä. Onhan meilläkin tämän suuntaista kehitystä ja natsitappelijoita kaduilla.
Trumpin kieli eroaa sentään eurooppalaisten poliitikkojen kielestä, se on poikajengien kieltä, riitaa haastavaa ja lapsellista. Trumpin elämänkerran kirjoittanut toimittaja kävi haastattelemassa häntä hänen palatsissaan Trump Towerissa ja totesi, ettei siellä ollut ainuttakaan kirjaa.
Der Spiegelin raportti alkaa Trumpin suhtautumisesta amerikkalaiseen jalkapalloon. Se on kova hyökkäyspeli, jossa vammojen vaara ei ole ihan olematon. Sen vuoksi jotkut tuomarit ovat pyrkineet lieventämään väkivaltaisuutta kentällä. Tästä Trump ei pidä, hän ja hänen kannattajansa rakastavat kovia taklauksia, myös politiikassa.
Trump on esimerkiksi kysynyt: ”Jos Hillary Clinton ei pysty tyydyttämään miestään, miten hän ajattelee voivansa tyydyttää Amerikkaa?”
Trump itse on kaiken yläpuolella. Hän kerskui äsken voivansa seistä New Yorkin keskeisellä kadulla ja ampua satunnaisen ohikulkijan menettämättä yhtään äänestäjää.
Tämä pätee myös maailmanpolitiikkaan. Trumpin mielestä Yhdysvallat on menettänyt kansainvälisen asemansa liian pehmeällä politiikalla. Nyt pitäisi taas palauttaa amerikkalaisten pelko muussa maailmassa. Hän rakastaa aseita ja sanoo olevansa mahdollisimman militaristinen henkilö. Hänen mielestään kansainvälisten sopimusten ei enää pitäisi sitoa Yhdysvaltoja.
Trumpin kampanjan innoittaja ja alullepanija on Roger Stone, hänen läheinen ja pitkäaikainen ystävänsä ja republikaanien oikeistosiiven veteraani. Stone oppi konnankoukut Richard Nixonilta 1970-luvulla ja auttoi Ronald Reaganin Valkoiseen taloon. Hänen erikoisuutena on vastustajien mainetta pilaavien valheellisten huhujen levittäminen.
Stone oli keskeisesti mukana suunnittelemassa Trumpin vaalikampanjaa viime keväänä. Jotkut muut oikeistorepublikaanit ovat vierastaneet kampanjan stonelaisia piirteitä. Stonen varsinainen inhokki on Hillary Clinton.
Miksi Trumpin politiikasta on tullut niin suosittua? Keskeinen tekijä on vuoden 2008 talouskriisi, jonka seuraukset tuntuvat vieläkin, vaikka niistä mieluummin vaiennettaisiin. Spekulatiivinen ja osittain suoranaisiin huijauksiin perustuva pankkipolitiikka johti siihen, että miljoonat ihmiset menettivät kotinsa. Pankit toipuivat nopeasti, ihmiset hitaammin. Tuloerot ovat nopeasti kasvaneet. Monet kansalaiset kokevat tulleensa petetyiksi ja jätetyiksi unohdukseen.
Poliittinen lukutaito ei aina ole Yhdysvalloissa kovin hyvä ja siten on mahdollista. että moni kapinassaan valtaapitäviä kohtaan kääntyy sellaisen miehen puoleen, jolla on taloudellista valtaa enemmän kuin melkein kellään muulla.
Trumpin kampanjan keskeiseksi ohjelmakohdaksi on viime aikoina tullut ulkomaalaisviha. Alkuun hänelle riitti laittomasti maahan tulleiden ihmisten metsästäminen ja karkottaminen. Nyt tärkeintä on rakentaa koko Meksikon vastaiselle rajalle korkea muuri ja panna vielä Meksiko maksamaan laskut siitä. Tätä hän vertaa Kiinan muuriin.
Maata ympäröisi myös tullimuuri, joka huomattavasti vähentäisi tuontia, varsinkin Kiinasta.
Trumpilla ja Erdoğanilla on yhteinen vakaumus: he tietävät parhaiten miten heidän maataan pitää johtaa ja he kokevat, että heillä on ylivertainen kyky tehdä se. Kaikki yritykset rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä päätöksiä ovat sen vuoksi maanpetoksia. Arvostelua ei voi sallia.
Turkki on jo lähellä tätä yhden miehen valtaa. Trumpin valinta presidentiksi ei tietenkään merkitsisi automaattisesti samanlaista kehitystä Yhdysvalloissa; maan valtiosäännössä on sitä estäviä pykäliä.
Norjalainen rauhantutkija Johan Galtung on kuitenkin ennakoinut kehitystä kohti fasismia Yhdysvalloissa. Hänen mukaansa maassa on viisi vaarallista piirrettä: käsitys, jonka mukaan kansakunta on valittu levittämään hyvää maailmassa, usko lopulliseen sotaan hyvän ja pahan välillä, vahvan valtion vaaliminen johtamaan taistelua pahaa vastaan, vahvan johtajan palvominen, joka saa kansalaiset seuraamaan häntä sekä usko siihen, että voitto osoittaa maan todella olevan paras johtamaan muita.
Demokratiaa puolustavat toisaalta luovuus, yhteistyökyky, tasa-arvokulttuuri, kova työ ja anteliaisuus. Näitäkin ominaisuuksia löytyy Yhdysvalloista.