Junalaituri Kastrupin lentokentällä Kööpenhaminassa on hiljainen. Joukko vartijoita tarkastaa ja valokuvaa Ruotsiin pyrkivien ihmisten passeja. Heidän takanaan raiteiden välissä on työmailta tuttu metalliaita. Tuosta aidasta on tullut pohjoismaisen turvapaikkapolitiikan kiristymisen symboli. Sen tehtävä on estää turvapaikanhakijoita pyrkimästä laiturille, jolta junat Ruotsiin lähtevät. Aidan pystyttämiseen johtivat Ruotsin hallituksen kiristyneet linjaukset turvapaikanhakijoita kohtaan.
Rajatarkastukset aloitettiin Kastrupissa 4. tammikuuta väliaikaisena toimena. Ruotsissa niitä vastustavat äänekkäimmin keskustapuolue sekä vasemmistopuolue (Vänsterpartiet), ensimmäinen erityisesti taloudellisista, jälkimmäinen ihmisoikeussyistä. Juutinrauman silta muodostaa tärkeän kahden kaupungin taloudellis-sosiaalisen yhteenliittymän.
Tunnelma laiturilla tuntuu kaiken uutisoinnin jälkeen kolkolta, vastenmielisen normaalilta. Kukaan ei yritä aidan yli, passitarkastuksissa ei ilmene ongelmia. Ihmisten vapaata liikkuvuutta säätelevät byrokraattiset käytännöt eivät haise eivätkä maistu. On kuitenkin selvää, että jokainen aidan yli yrittävä pysäytetään.
Jatkuvat eri maiden lakimuutokset tuovat epävarmuutta hätää kärsiville.
Kööpenhaminassa tilannetta seuraavat monet ruohonjuuritason toimijat. Refugees Welcome -järjestön puheenjohtaja Michala Bendixen näkee kehityksen ongelmallisena apua tarvitsevien kannalta.
– Henkilöllisyystarkastukset eivät juurikaan ole näkyneet työssämme, mikä on yllättävää. Ihmiset seuraavat tarkasti tietoja lakimuutoksista ja vaihtavat reittiä. Jatkuvat eri maiden lakimuutokset tuottavat paljon epävarmuutta hätää kärsiville.
Yllättävää syksyllä aloitetuissa tarkastuksissa joillekin on ollut se, että ne ovat ruotsalaisten päätös. Kaikista EU-maista eniten turvapaikanhakijoita suhteessa väkilukuun viime vuonna vastaanottanut maa on tunnettu solidaarisesta maahanmuuttopolitiikastaan. Väkiluvultaan Suomea vastaava Tanska puolestaan vastaanotti yli 10 000 turvapaikanhakijaa vähemmän kuin Suomi vuonna 2015.
Tanskassa kiristyvä politiikka on pitkä kehityskulku.
– Turvapaikanhakijat yritetään pelotella ulos Tanskasta, kiristykset ovat jatkuvia. Toisaalta turvapaikanhakijoille osoitettu vapaaehtoisapu on kasvanut räjähdysmäisesti syksystä lähtien. Tanskassa ei myöskään ole nähty laajoja hyökkäyksiä turvapaikanhakijoiden majoituskohteisiin toisin kuin Ruotsissa ja Suomessa, Bendixen muistuttaa.
Päätökset kietoutuvat yhteen
Vasemmistopuolueet muotoilevat turvapaikkapolitiikalle vaihtoehtoja oppositiossa. Tanskan sosiaalidemokraattien jälkeen suurimman vasemmistopuolueen Enhedslistenin kansanedustaja Nikolaj Villumsen katsoo, että Ruotsin päätös aloittaa henkilöllisyystarkastukset on osin seurausta Tanskan politiikasta.
– Edellisen hallituksen tekemät kiristykset loivat turvapaikanhakijoista huolehtimisesta enemmän painetta Ruotsille. Euroopan pitäisi jakaa hakijat solidaarisemmin eri maiden kesken.
Villumsenin mukaan EU on epäonnistunut vastuunkannossa ja on tekemässä ihmisoikeusongelmista kärsivästä Turkista likaiset työt hoitavan rajavartijan. EU:n laajuisesta turvapaikanhakijoiden jakamisesta ei kannata nyt haaveilla. Sen sijaan EU-kriittinen Enhedslisten katsoo, että halukkaiden maiden pitäisi sopia turvapaikka-asioista keskenään.
– Poliittisen tahdon puute ja Itä-Euroopan maiden mahdollisuudet estää päätöksiä vaikeuttavat päätöksentekoa EU-elimissä.
Myös Villumsen nostaa esiin tanskalaisten rivikansalaisten solidaarisuuden turvapaikanhakijoita kohtaan. Hän huomauttaa, että katupartioita tai hyökkäyksiä vastaanottokeskuksiin ei Tanskassa ole samassa mitassa kuin Suomessa ja Ruotsissa. Oikeistohallituksen metkut kuulostavat kuitenkin tutuilta: kehitysapua leikataan samanaikaisesti kun sanotaan, että pakolaisia pitäisi auttaa lähtömaissa.
Ruotsin demarit häilyvät
Ruotsin puolella siltaa Malmössä tilanne on vuoden alusta muuttunut paljon. Kun syksyllä ihmisiä alkoi saapua paljon Tanskasta, viranomaiset keskittyivät alaikäisiin tulijoihin ja jättivät muut vähälle huomiolle. Vapaaehtoisvoimin pyörivä kulttuurikeskus Kontrapunkt alkoi majoittajaksi, enimmillään asukkaita oli yli 300.
Nyt Kontrapunkt on kuitenkin ilmoittanut, että majoitustoiminta loppuu. Syy on yksinkertainen: rajatarkastusten myötä tarve majoitukselle on vähentynyt. Monilla ei ole henkilöllisyystodistusta, jonka avulla pääsisi maahan.
Kuten Suomessa, myös Ruotsissa oikeisto käyttää turvapaikanhakijoita perusteluna palkanalennusten kaltaisille työmarkkinauudistuksille. Vasemmistopuolueen Malmön kunnanvaltuutettu ja puoluehallituksen jäsen Hanna Gedin on huolissaan päähallituspuolue sosiaalidemokraattien kyvystä vastustaa oikeiston painetta.
– Sosiaalidemokraateilla ei ole ollut selkeää linjaa turvapaikkapolitiikassa eikä heillä nyt ole riittävän selkeää linjaa työmarkkinapolitiikassa. Ruotsiin ollaan luomassa kahden kerroksen työmarkkinoita ja sitä pitäisi vastustaa selkeästi.
Vasemmisto on Malmössä ollut aktiivinen ruohonjuuritasolla: se on kerännyt rahaa turvapaikanhakijoille ja tehnyt yhteistyötä antirasistisen liikkeen kanssa. Valtakunnallisella tasolla tilanne on kuitenkin haastava.
Politiikan uusi aika
Vasemmistopuolue vastustaa kasvavaa rasismia Gedinin mukaan kahdella tavalla: rasismi ja rasistinen puhe kyseenalaistetaan aina eikä niiden anneta normalisoitua, toisaalta edistetään tasa-arvoista yhteiskuntaa poliittisesti.
– Tällä hetkellä isot puolueet tekevät ruotsidemokraattien työt matkimalla heidän linjauksiaan. Myös sanomalehtien pääkirjoituksissa on näkynyt selvä muutos kielteisempään suuntaan turvapaikanhakijoista kirjoitettaessa, Gedin kertoo.
Tanskan puolella parlamentissa viime viikolla hyväksytyt päätökset sallivat turvapaikanhakijoiden arvoesineiden ja omaisuuden takavarikoimisen. Vähemmistöhallituksessa ei kuitenkaan istu oikeistopopulistinen kansanpuolue, vaan talousliberaali Venstre. Jopa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan paheksui päätöstä julkisesti.
Hiljennyt Kastrupin junalaituri saa mietteliääksi. Ruotsin viranomaisten kriteerit täyttävillä henkilöpapereilla pääsee edelleen kulkemaan Tanskasta Ruotsiin, mutta eniten hätää kärsivät ovat luopuneet reitin käyttämisestä. Ruotsin sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven on perustellut rajatarkastuksia ”järjestyksellä ja turvallisuudella”, mutta päätöksen näkyvin käytännön seuraus on toinen: sillan yli pyrkivien määrän nopea lasku.
Ruotsi ja Tanska ovat siirtyneet uuteen aikaan. ”Järjestys ja turvallisuus” tarkoittavat, että yhä harvemmalle on enää tarjolla suojaa näistä hyvinvointipolitiikan mallimaista.