Lehtikuva/Emmanuel Dunand

Yritysten on maksettava niille kuuluva osuus veroista siellä, missä ne todellisuudessa harjoittavat liiketoimintaa, vaatii komissaari.

Sähkönsiirtoyhtiö Carunan verosuunnittelu nosti taas karulla tavalla esiin sen, miten suuryhtiöt kikkailevat veroparatiiseilla veroilta välttyäkseen. Yhtiön liikevoitto oli vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa Caruna maksoi liikevoitosta vain 1,6 prosenttia eli vähän yli 800 000 euroa, Yle kertoi sunnuntaina.

Tapaus Caruna nousi päivänvaloon juuri sopivaan aikaan, sillä EU:n komissio julkaisi viime viikolla neljästä osasta koostuvan paketin verovälttelyyn puuttumiseksi. Sen mukaan ehdotetut toimenpiteet vaikeuttavat aggressiivista verosuunnittelua, lisäävät avoimuutta jäsenvaltioiden välillä ja varmistavat aiempaa tasapuolisemman kilpailun kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.

– Yritysten on maksettava niille kuuluva osuus veroista siellä, missä ne todellisuudessa harjoittavat liiketoimintaa. EU voi olla johtava kansainvälinen toimija veronkierron torjunnassa. Tämä edellyttää EU:n tason koordinoituja toimia, jotta vältetään 28 eri lähestymistavan soveltaminen 28 jäsenvaltiossa, sanoi ohjelman esitellyt eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaavan komissaari Pierre Moscovicin mukaan veronkierron vuoksi miljardien eurojen verot jäävät joka vuosi saamatta.

Suomessa 12 porsaanreikää

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan mukaanmaakohtaisen raportoinnin puuttuminen paketista on iso pettymys kansalaisjärjestöille. Paketissa ei esitetä järjestelyä monikansallisten yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista, jota sekä europarlamentti että kansalaisjärjestöt ovat vaatineet vuosikausia, Kepan verkkosivuilla kerrotaan.

Maakohtaista raportointia ovat vastustaneet useat jäsenmaat. Änkyröijien joukkoon lasketaan myös Suomen nykyinen hallitus.

Komission mukaan julkista maakohtaista raportointia tarkastellaan parhaillaan erillisenä kysymyksenä, johon liittyvä vaikutusten arviointi on käynnissä. Asiaa koskeva aloite on tarkoitus esittää alkukeväästä.

Finnwatchin mukaanehdotuksen kiinnostavin anti on sen liitteenä olevat maakohtaiset tutkimukset, joihon on kerätty tietoa jäsenvaltioiden lakien porsaanrei’istä, jotka mahdollistavat verosuunnittelua. Suomen lainsäädännöstä on löydetty 12 porsaanreikää verosuunnitteluun.

Liitteessä myös kritisoidaan Suomen veronkiertosäännöstä siitä, että se ei nykyisen tulkinnan mukaan rajoita aggressiivista verosuunnittelua riittävästi.