Jarmo Lintunen

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble toi esille idean, että EU-maat alkaisivat periä erityistä bensaveroa pakolaiskriisin rahoittamiseksi.

Talouselämä (18.1.) toteaa, että ”jopa puolet EU:n 30 miljardin euron vuosittaisista kehitysapurahoista valuu hukkaan projektien huonon hallinnan, vastaanottajamaiden korruption ja varojen väärinkäytön vuoksi”. Tällaisia projekteja on toteutettu maissa, joista nyt saapuu siirtolaisia Eurooppaan.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) suomalainen jäsen Ville Itälä (kok.) on sanonut, että EU- varojen käyttö on hunningolla. Hänen mukaansa tulosten ja tehokkuuden sijaan viranomaiset keskittyvät siihen, että varat tulevat käytettyä ja väärinkäytöksiä tapahtuu säännöllisesti (Kauppalehti 8.12.2014).

Tarkastajien mukaan esimerkiksi vuonna 2013 liki viisi prosenttia EU-budjetin menoista eli lähes 7 miljardia käytettiin virheellisin perustein. EU-rahan käyttöön on korkea aika saada muutos.

Kun EU:ssa rahankäyttö on leväperäistä ja ongelmia ei osata tai haluta ennakoida, ollaan pyytämässä lisää rahaa jäsenmaiden veronmaksajilta. Suomessa bensiinin hinnasta on jo veroja 67 prosenttia ja muutkin verot Euroopan huippua. Jos Suomi nostaa tätä veroa nykyisestä, kuluttajien ilo öljyn hinnan laskusta jää lyhyeksi. Se kurittaisi ostovoimaa entisestään.

Aloite EU-bensaverosta avaisi pään EU:n verotusoikeudelle ja muille unionin laajuisille veroille. Tämä on kohtuutonta maassa, jossa joudutaan etsimään jatkuvasti uusia leikkaus- ja säästökohteita. Suomen talous on kuilun partaalla, eikä kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta.

Ja voisimmeko loppujen lopuksi luottaa, että rahat menevät oikeaan tarkoitukseen?