Yliopistojen piinaviikko sai perjantaina arvoisensa päätöksen, kun Aalto-yliopisto ilmoitti yt-neuvottelujensa lopputuloksen. Yliopiston henkilöstömäärä vähenee yhteensä 316 henkilöllä, joista irtisanottavia on 188. Irtisanottavista opetus- ja tutkimushenkilöstöä on 109 ja palveluhenkilöstöä 79 henkilöä.
Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenee vuoden 2018 loppuun mennessä arviolta 128 henkilöllä, josta 66 henkilöä on opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 62 palveluhenkilöstöä.
Irtisanomisiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun 2016 alkupuolella.
Aalto-yliopisto kertoi yt-neuvotteluistaan pari päivää sen jälkeen, kun Helsingin yliopiston yt-neuvotteluissa päädyttiin 980 henkilön vähentämiseen. Irtisanottavia arvioidaan olevan 570, joista 75 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilöstöön ja 495 muuhun henkilöstöön.
Pääkaupunkiseudun yliopistoista vähennetään siis yhteensä yli tuhat työpaikkaa melkein kertaheitolla ja tästä irtisanomisia on yli 750.
Aalto-yliopiston palveluiden henkilöstöä vähennettiin lisäksi 170:llä vuonna 2014 käytyjen yt-neuvottelujen ja uudelleenorganisoinnin seurauksena.
”Ovatko kaikki työpaikat yhtä arvokkaita?”
Aalto-yliopistonkin yt-neuvotteluiden taustalla ovat hallituksen koulutusleikkaukset, arviolta 66 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Yhteensä yliopiston rahoitus vähenee 136 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2018.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki esittää, että vasemmistoliitto, SDP ja vihreät yhdessä sitoutuisivat purkamaan koulutusleikkaukset, jos ovat vallassa seuraavien vaalien jälkeen, ja että kyseessä ei olisi vain niin sanottu #koulutuslupaus.
Arhinmäki kommentoi yliopistojen yt-uutisia, kysymällä Facebookissa, ovatko kaikki työpaikat yhtä arvokkaita.
”Kun tapahtuu suuria irtisanomisia, valtio aivan oikein tulee hätiin. Irtisanottaville annetaan tukea ja apua. Nyt kun Helsingin yliopistolla noin 1 000 ja Aalto-yliopistossa reilu 300 menettää työpaikan (irtisanomisia, määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, eläköitymistä), ei hallitus ole mitenkään tulossa apuun. Ei edes pahoittele.”
Arhinmäen mukaan yliopistoihin suunnatut leikkaukset eivät ole vain leikkauksia ihmisten työstä, vaan niillä amputoidaan suomalaista sivistystä ja koulutusta. Ne vähentävät työpaikkoja nyt ja myös kumuloituvasti tulevaisuudessa.
Hän lainaa valtiovarainministerin, kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin vastausta talouspolitiikan arviointineuvoston esittämään kritiikkiin: “Nämä ovat poliittisia arvovalintoja.”
Lukukausimaksut tulevat
Helsingin yliopisto kertoi perjantaina alkavansa periä lukuvuosimaksuja ei-EU/ETA-maista tulevilta uusilta opiskelijoilta 1.8.2017 alkaen. Lukuvuosimaksu vieraskielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa on suuruudeltaan 10 000 – 25 000 euroa. Koulutusohjelmakohtaisen lukuvuosimaksun suuruudesta päättää opetuksesta vastaava vararehtori Keijo Hämäläinen toukokuun loppuun mennessä.
Uudet maksut koskevat ainoastaan opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2017, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen.
Uudistetussa yliopistolaissa edellytetään, että yliopistolla on apurahaohjelma maksulliseen tutkinto-ohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Apurahaohjelman ensisijainen tavoite on opiskelijarekrytoinnin tukeminen ja kansainväliseen kilpailuun vastaaminen. Apuraha myönnetään opiskelijan oman hakemuksen perusteella ja niitä myönnetään myös toisen vuoden opiskelijoille. Apurahaohjelmasta voidaan myöntää täysiä ja osittaisista lukuvuosimaksuhuojennuksia sekä elinkustannusstipendejä.