Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ihmettelee hallituksen passiivisuutta yliopistojen irtisanomisissa.
– Emme ole nähneet ministereitä lupaamassa yliopistokaupungeille äkillisen rakennemuutoksen tukea tai muutosturvaa irtisanotuille, Fjäder sanoo.
– Ikään kuin yliopistoilla ja niiden henkilöstöllä ei olisi mitään tekemistä Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kanssa. Akava on yhä enemmän huolissaan siitä ylenkatseesta, jonka kohteeksi korkeakoulutus ja sivistys ovat Suomessa joutumassa
Ikään kuin yliopistoilla ja niiden henkilöstöllä ei olisi mitään tekemistä Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kanssa.
Akava haastaa tiedotteessaan yliopistot ottamaan vastuuta henkilöstöstään. Se toteaa, että irtisanottujen tai muin syin vähennettyjen kohtalo ei tunnu aidosti kiinnostavan valtiovaltaa, kun Suomen yliopistot ovat vähentäneet yt-neuvotteluissa lyhyessä ajassa henkilöstöään rajusti.
Valtiolta puuttuu näkemys?
Yliopistojen henkilöstön määrä on lähtenyt selvään laskusuuntaan vuodesta 2013 alkaen, eikä vähennyksille näy loppua. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on vähennetty 13 prosenttia henkilöstöstä ja Itä-Suomen yliopistossa on jo seitsemännet yt-neuvottelut. Keskiviikkona Helsingin yliopisto ilmoitti vähentävänsä henkilöstöään 980:llä.
Yliopistoissa on jo vuosia tehty erilaisia uudistuksia. Laitoksia ja hallintoa on järjestelty uudelleen ja virkoja jätetty täyttämättä. Akava toteaa, että poliitikkojen puheissa toistuvat kuitenkin yhä lähinnä vaatimukset uudistamisesta, kilpailukyvystä, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta.
– Rakenteiden uudistaminen on vaikeaa, jos yliopistoilta puuttuu työrauha ja valtiolta pitkän linjan näkemys koko koulutusketjun uudistamisesta sekä uudistusten vaikutusten arvioinnista. Uudistumista ei yhtään helpota se, että henkilöstö on jo äärimmäisen kuormittunutta, toteaa asiantuntija Ida Mielityinen.
Opetuksesta pois
Henkilöstön aseman lisäksi Akava on erittäin huolissaan opetuksen ja tutkimuksen laadusta sekä osaamisen tulevaisuudesta massairtisanomisten jälkeen.
– Yliopistot varmasti pyrkivät ratkaisuihin, jotka takaavat tutkimuksen ja opetuksen laadun. Uskon, että tässä voidaan menestyäkin, mutta ei ihmistä voi korvata loputtomiin. Hallinnosta säästäminenkään ei ole mikään helppo ihmelääke, koska hallinnon ammattilaiset vapauttavat aikaa opettamiseen, tutkimiseen sekä siihen tärkeimpään,opiskeluun, Mielityinen sanoo.