Lehtikuva/Jung Yeon-Je

Jo viisi vuotta on maailman aseteollisuus testannut Syyriassa uusia aseitaan. Irakissa testausta on harrastettu jo kaksitoista vuotta. Afganistan on saanut osansa kymmenen vuoden ajan. Lyhyempiä asekahinoita on ollut ympäri maailmaa. Kolumbiassa on huumesota kestänyt viisi vuosikymmentä, Meksikossa lähes yhtä kauan. Asekauppa on kannattanut.

Aseteollisuus tarvitsee sotia. Ensimmäisestä maailmansodasta 1914–1918 tuli alku aseteollisuuden suurelle nousulle. Sotaa osattiin pitkittää, jotta Saksan, Englannin, Ranskan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän aseteollisuus sai pysyvät markkinat ja pitkän kehitysjakson. USA:lle tuli kiire päästä vuonna 1917 mukaan omien markkinoidensa vuoksi. Vuosina 1915–1918 tulivat sotatantereille lentokoneet, panssarivaunut ja myrkylliset kaasuaseet. Saksa kulki kehityksen kärjessä.

1930-luvulla natsit kiihdyttivät Saksan aseteollisuuden uutta nousua ja se heijastui muihin teollisuusmaihin. Fasistinen Italia, USA, Englanti, Ranska, Japani ja Neuvostoliitto kiirehtivät varustautumaan. Kaikki valmistautuivat toiseen maailmansotaan. Teollisuusmaaksi noussut Ruotsi halusi mukaan rahastamaan omalla asetuotannollaan.

Vuosina 1939–1945 aseteollisuus löi itsensä maailman herraksi. Kaikkien entisten aselajien rinnalle kehitettiin ydinaseet, raketti- ja ohjusaseet. Myrkkyaseiden lajimäärä kasvoi. Poliittisen kylmän sodan aika ja vastakohtien kärjistäminen antoivat aseteollisuudelle valheellisia perusteita lisätä tuotantoa ja aseiden kehitystä.

Seurauksena olivat alueelliset sodat: Korean niemimaalla viisi vuotta, Vietnamissa 20 vuotta. Sitten on saatu Israelin avustuksella ja Saudi-Arabian öljymiljardeilla pysyvä aseellinen kriisikenttä Lähi-itään. Neuvostoliitto ehti pullistella ennen loppuaan Afganistanin hyökkäyksellä. Intia ja Pakistan ovat muodostaneet jatkuvan kuuman asevyöhykkeen.

ILMOITUS

USA on ylivoimaisena aseteollisuusmaana taannut pommituksillaan ja asekaupoillaan markkinoiden jatkumisen. ”Vapaa länsimainen demokratia” ei ole piitannut ihmisoikeuksista eikä valtioiden koskemattomuudesta. USA:ta ei ole saatu sotarikosoikeuteen Vietnamin myrkkypommituksista, kidutusvankileireistä tai tekemistään pommituksista Balkanilla ja Lähi-idässä. Nato-järjestö on USA:n asekaupan yksi valtaväylä.

Kysymys asekaupan rajoittamisesta ja asteittaisesta riisunnasta on kiinni siitä, miten muu maailma voi hillitä tuhoon vievää kehitystä. USA:n ja muiden teollisuusmaiden aseteollisuus-oligarkit pitää paljastaa ja saattaa kansainvälisen tuomioistuimen eteen. Se on samalla pahimman korruption paljastamista.

Onko ihmiskunnalla enää mahdollista elää kauan maapallollamme? Ollaan huolestuneita ilmaston muuttumisesta ja ympäristötuhoista, mutta aseteollisuus on aiheuttanut suurimmat tuhot.