Sirpa Koskinen

Tammikuun kihlauksen vuosipäivän tapahtumassa Tampereella ei heiluteltu lakkokortteja vaan korostettiin neuvottelujen tietä ja sopimusyhteiskunnan säilyttämistä.

Tiukin viesti SAK:n puheenjohtajalle Lauri Lylylle tuli AKT:n luottamusmiehiltä: ”Meitä et myy!”

Lyly vastasi vaatimukseen vastakysymyksellä: ”Olenko myynyt?”

Pääluottamusmiehiä huolestutti erityisesti pakkolait.

– Pakkolait on vedettävä pois ennen kuin voi tehdä yhtään mitään, totesi PAM:n Päivi Vehmas.. Hän myös korosti, että neuvotteleminen vaatii sitä, että vastapuoleen voi luottaa.

AKT:n Kai Laaksonen oli epäuskoinen sen suhteen, että mitään sopimusta syntyy. Hän totesi, että mitään neuvotteluja ei pidä käydä, jos hallitus ajaa pakkolakeja läpi.

Työntekijän selkänahasta

Pääluottamusmiesten tentissä tamperelaiselta Annukka Isomaalta kysyttiin, miltä hänestä tuntuu työntekijöiden kilpailukyvyn nostaminen ensimmäisen sairauspäivän karenssilla. Olisiko se oikein vaikkapa hänen työpaikallaan, monikansallisessa Bestseller Retailissa, jonka pääomistaja on 62:n maailman rikkaimman joukossa.

– Ei ole reilua, eikä tämmöiseen pidä sopeutua. Jos ensimmäinen päivä menee karenssiin, sairauslomat lisääntyvät, koska työpaikoilla mennään nyt minimimiehityksellä.

Häntä tympäisee se, kun pakkolakien yhteydessä puhutaan etuuksista.

– Nehän ovat työntekijälle kuuluvia sovittuja oikeuksia, joiden avulla motivaatio työntekoon pysyy yllä.

Hän muistuttaa että jo nyt, kun on tehty aukioloajan laajennus, on viety äideiltä äitienpäivät ja perheiltä monet yhteiset hetket. Tämä on Isomaan mukaan loukkaavaa työntekijöitä kohtaan.

Oikeus sopia

Luottamusmiesten lomassa myös liittojohtajat pääsivät ääneen. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi halusi korjata sitä kuvaa jota ay-liikkeestä nyt yritetään piirtää joillain tahoilla.

– Ay-liike ei ole mikään yhteiskunnan saalistava häirikkö vaan olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvat oikeus muodostaa liittoja, oikeudet sopia ja oikeudet olla sopimatta.

Hän varoitti politisoimasta työmarkkinoita, mitä EK nyt on tehnyt.

– Hallituksella on oma työkalupakki. Nyt hallitus pyrkii määräämään asioista, joiden sopiminen kuuluu työmarkkinoille.

Hän vakuutti, että Rakennusliitossa ei tehdä työehtoheikennyksiä.

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmetteli, millä logiikalla työpaikat lisääntyvät työaikoja pidentämällä. Hän viittaa hallituksen aikeeseen leikata osa vuosilomista, minkä vaikutus on 25 000 työpaikan vähennys.

Tavoite selvä

Vaikka Lylyn suusta ei lakkouhkailuja kuultukaan, oli neuvottelutavoite kuitenkin selvä: Pakkolait ja paikallisen sopimisen laajentaminen lainsäädännöllä työehtosopimuksia alemmallekin tasolle eivät SAK:lle käy.

–Ensimmäinen tavoite on, että yritämme poistaa pakkolait. Se onnistuu saamalla aikaan neuvottelutulos. Hallitus ei niitä muuten vedä pois, Lyly vakuutti yli 400-päiselle luottamusmiesjoukolle.

SAK:n viesti hallitukselle on Lyly mukaan se, että keskusjärjestö haluaa ensisijaisesti sopia.

– Jos se ei onnistu, viemme ajamamme läpi toisella tavalla.

Toiseksi Lyly nimeää paikallisen sopimisen. SAK:n näkemys asiassa on se, että työehtosopimusosapuolet miettivät, miten paikallinen sopiminen sovitaan. Hallitus haluaisi että kaikki asiat voitaisiin sopia paikallisesti. Tämä ei SAK:lle käy.

Kun pakkolait on saatu pois ja paikallisen sopimisen linjaukset kuntoon, Lylyn listalla on vielä määräaikaisia työsuhteita koskevat hallituksen linjaukset, jotka ”pitäisi pystyä hoitamaan”.

Neljäntenä Lylyn mukaan on kysymys, miten kytketään pakkolaki- ja työmarkkinasopimus ja työehtosopimuskierros yhteen niin että ensi syksynä olisi normaali liittokierros ilman pakkolakeja.