STTK/Liisa Valonen

”Pohjaksi tarvitaan työehtosopimukset”.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen lisäämiseen ja edistämiseen. Asiaa käsittelevään kolmikantapöytään järjestö on kuitenkin lyönyt reunaehtoja.

– Paikallinen sopiminen on hyvä asia silloin, jos se tehdään työehtosopimusten kautta. Sitä emme hyväksy, että paikallista sopimista lähdettäisiin ajamaan ensisijaisesti lakiteitse. Pidämme kiinni hallituksen toimeksiannosta eli sopimustien on oltava ensisijainen, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

Tällaisista asioista on tavattu yleensä sopia palkansaajien ja työnantajien kesken. Nyt neuvottelupöytään on tunkenut myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus.

– Tämä hallitus on aika poikkeuksellisesti puuttunut muihinkin perinteisesti työmarkkinoille kuuluviin asioihin. Siellä ilmeisesti ajatellaan, että paikallinen sopiminen on taikasauva, jolla voitaisiin kohentaa yritysten tilannetta.

Järjestöt tuntevat kenttänsä

Murto muistuttaa, että työnantaja- ja palkansaajajärjestöillä on paras tuntemus toimialastaan.

– Ne osaavat ilman hallituksen apuakin pohtia liittotasolla asioita, joista voidaan sopia toisin.

Joillakin aloilla on työehtosopimuksissa jo nyt paljon määräyksiä, joista voidaan työpaikoilla sopia toisin. STTK haluaa jatkossakin pitää paikallisen sopimisen pohjana työehtosopimukset.

Murto tulkitsee työnantajien ajatukset niin, että paikallinen sopiminen olisi vain työehtojen heikennystä ja palkanalennuksia.

– Emme me tällaista hyväksy. Sopimisen täytyy toimia molempiin suuntiin. Myös työnantajilla pitää olla valmiuksia sopia paikallisesti paremmin, jos yrityksen tilanne kohenee, Murto vaatii.

Järjestäytymättömätkin haluavat väljyyttä

Paikallinen sopiminen on tulossa hallituksen esityksestä myös järjestäytymättömään työnantajakenttään. Tämä perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikkien yritysten pitää saada tasavertaiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.

– Meillä on valmiuksia keskustella siitä. Tämä voisi olla ok, jos pelisäännöt ja menettelytavat olisivat samat kuin järjestäytyneillä työnantajilla, Murto sanoo.

Palkansaajapuoli ei suostu siihen, että järjestäytymättömät työnantajat saisivat paremmat edut sopia paikallisesti kuin järjestäytyneet.

Työpaikalla sopimisen pitää Murron mielestä olla tasaveroista.

– Jos menettelytavat sovitaan työehtosopimuksissa, tiedonsaanti on turvattu ja työpaikalla on henkilöstön edustaja sopijaosapuolena, silloin tämä voisi toimia.

Äärettömän tiukka aikataulu

Neuvottelut paikallisesta sopimisesta ovat STTK:n Katarina Murron mukaan sujuneet ”tähän asti aika hyvin”. Hän tarkoittaa, että kokouksia on järjestetty vasta muutama.

– Paikallisen sopimisen kehittäminen on monitahoinen juttu. On sieltä jo ihan selviä näkemyseroja työnantajan ja palkansaajien välille löytynyt, Murto kertoo.

– Vielä emme ole edes päässeet yksittäisiin asioihin. Olemme keskustelleet vasta aika yleisellä tasolla, Murto myöntää.

Takarajaan on vielä vajaa pari kuukautta. Hallituksen asettama määräaika on 15. maaliskuuta. Murto kuvaa aikataulua asiakokonaisuuteen nähden äärettömän tiukaksi.

– Parasta olisi, että pääsisimme takaisin työmarkkinapöytään neuvottelemaan isommasta kokonaisuudesta, ja että voisimme kytkeä tämän paikallisen sopimisen siihen.