Lehtikuva/Saul Loeb

Oxfam syyttää veroparatiiseja ja markkinafundamentalismia.

Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin maanantaina julkistaman raportin mukaan kuilu rikkaiden ja köyhien välillä levenee kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2015 vain 62 maailman rikkaimmalla ihmisellä oli varallisuutta yhtä paljon kuin maapallon köyhimpään puoliskoon lukeutuvalla 3,6 miljardilla yhteensä. Rikkaus on keskittynyt nopeasti, sillä niin äsken kuin vuonna 2010 köyhempää puolikasta rikkaampia oli 388 ihmistä.

62 superrikkaasta 53 on miehiä.

62 rikkaimman ihmisen varallisuus on kasvanut 44 prosentilla viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Se on nyt 1,72 biljoonaa dollaria eli luku, jossa on 1,72 ja 12 nollaa. 62 rikkaimman varallisuus kasvoi viidessä vuodessa 542 000 000 000 dollarilla.

Samaan aikaan maapallon köyhemmän puoliskon varallisuudesta hupeni 41 prosenttia.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien maailman väestön köyhempi puolikas on saanut varallisuuden lisäyksestä yhden prosentin, kun taas puolet varallisuuden kasvusta on päätynyt rikkaimmalle prosentille.

ILMOITUS

Maailman köyhimmän kymmenen prosentin tulot ovat kasvaneet alle kolme dollaria vuodessa lähes neljännesvuosisadan ajan.

Veroparatiisit nielevät varoja

Oxfamin mukaan yksi syy koko ajan kasvaviin varallisuuseroihin ovat veroparatiisit. Tuoreimman arvion mukaan veroparatiiseissa on 7,6 000 000 000 000 dollaria yksityistä varallisuutta. Se on enemmän kuin Britannian ja Saksan kansantuote yhteensä.

Veroparatiisien taustalla on ajatus siitä, että rikkaiden yksilöiden ja yhtiöiden matala verotus lisää talouskasvua ja on siis kaikille hyvä. Oxfamin mukaan se kuitenkin johtaa verotulojen alenemiseen ja valtiot ovat aiempaa riippuvaisempia arvonlisäveron kaltaisista välillisistä veroista – jotka kohtelevat pienituloisia kaikkein kovimmin.

Oxfamin analyysin mukaan yhdeksän kymmenestä maailman 200 arvokkaimmasta yhtiöstä on läsnä ainakin yhdessä veroparatiisissa.

Suuret tuloerot kuljettavat rinnallaan monia muita ongelmia. Taloudellisesti eriarvoisissa maissa vallitsee epätasa-arvo myös sukupuolten välillä, terveyspalveluissa, koulutuksessa, työmarkkinoilla ja parlamenteissa sekä muissa edustuksellisissa elimissä.

Maailman köyhimmät elävät usein alueilla, joissa ilmastonmuutoksen riskit ovat suurimmat. Rikkaimman prosentin hiilijalanjälki voi kuitenkin olla jopa 175-kertainen köyhimpään kymmenykseen verrattuna.

Työn ja pääoman ristiriita kasvaa

Oxfam nostaa epätasa-arvon kuilun syvenemisen syyksi työn ja pääoman suhteessa tapahtuneen muutoksen. Lähes kaikissa rikkaissa maissa ja useimmissa kehittyvissä maissa työntekijöiden osuus kansantulosta on laskenut, mutta pääoma kasvaa reaalitaloutta nopeammin. Se on tuonut mukanaan verovälttelyn.

30 viimeksi kuluneen vuoden aikana sääntelyn purkaminen, yksityistäminen, finanssialan salailu ja globalisaatio ovat luoneet uusia mahdollisuuksia rikkaille kasvattaa rikkauksiaan. Suursijoittaja George Soros on kutsunut tätä markkinafundamentalismiksi, ja Oxfamin mukaan juuri se on epäarvoisuuskriisin taustalla.

Palkansaajien välilläkin on kastijakonsa. Naiset tekevät matalapalkkaisimmat ja epävarmimmat työt, kun taas pääjohtajien palkat Yhdysvaltain huippuyrityksissä ovat nousseet 54 prosenttia vuoden 2009 jälkeen. Intiassa teknologiayrityksen pääjohtajan palkka on 416-kertainen saman yhtiön työntekijään verrattuna.

Maailman 500 arvokkaimmasta yrityksessä on 24 naista pääjohtajan asemassa.