Miira Rauhamäki

Kansanedustaja Markus Mustajärvi oli oikeassa eduskunnan kyselytunnilla ennen joulua: Kemijoki on poikkeustapaus. Mutta miksi?

Direktiivi ja laki edellyttävät, että tulvansuojelutavoite asetetaan suurimpien toteutuneiden tulvien perusteella ottaen huomioon myös vesistön erityispiirteet ja ilmastonmuutos. Lapin ely-keskus on asettanut Rovaniemen tavoitteeksi estää kerran 250 vuodessa tapahtuvien tulvien vahingot. Kemijoen tulvaryhmä täsmensi sitä niin, että vahinkojen estäminen koskee myös asuinrakennuksia.

Rovaniemellä 1/250-tasoisen toteutuneen tulvan merkki on hakattu Pöykkölän, nykyisen kotiseutumuseon, kivijalkaan vuonna 1859. Toinen lähes samantasoinen tulva on ollut vuonna 1910. Näiden tulvien virtaama-arviot ovat 5 800 ja 5 400 kuutiota sekunnissa. Vahinkoraja Rovaniemellä on 4 000 kuution virtaama.

Direktiivin ja lain tarkoittama vesistön erityispiirre Kemijoella on valuma-alueen laajuus ja vähäjärvisyys. Kemijoen alue on Saimaan vesistön suuruusluokkaa. Saimaan vesistö on kuitenkin lähes yhtä järvialuetta, mutta Kemijoen vesistössä on vain kaksi suurempaa allasta, Lokka ja Porttipahta, ja nekin aivan vesistön latvoilla, joten niiden merkitys on käytännössä vähäinen.

Muiden Suomen suurten vesistöjen valuma-alueet ovat vain puolet Kemijoen valuma-alueesta. Kokemäenjoen vesistö, johon Kemijoen vesistöä usein verrataan, on vain Ounasjoen vesistöalueen suuruinen eli kolmannes Kemijoen alueesta. Kokemäenjoen vesistö on lisäksi kokonaan säännöstelty ja sen keskiosassa on paljon suuria järviä, kuten Näsijärvi, Roine ja Pyhäjärvi.

Kemijoen suurtulvat syntyvät aina sulamisvesistä, ja joen valuma-alue on Suomen lumisinta seutua. Ilmastonmuutos lisää sadantaa, mikä tulee Kemijoki-alueella pääasiassa lumena. Venäjän puolella on useana vuonna jo toukokuussa helteitä. Niiden ulottuminen Kemijoelle varhain keväällä aiheuttaa katastrofin.

1/250-tulva voi tulla milloin tahansa ja vaikka useana keväänä peräkkäin. Voimalaitosaltaat eivät estä suurten vesimassojen syntymistä. Ne vain hidastavat hieman veden virtaamista, mutta eivät estä sitä.

Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että 1/250-tulvan tuhot Rovaniemellä ovat 86 miljoonaa euroa. Tällainen katastrofi on mahdollista torjua vain ottamalla sulamisvedet kiinni Kemijärven yläpuolella, kuten Kemijoen tulvaryhmä on esittänyt.

Lapin ely-keskuksen asettama tavoite, jonka tulvaryhmä on hyväksynyt ja päättänyt, että se koskee myös asuinrakennuksia, on direktiivin ja Suomen tulvariskien hallintalain mukaisesti oikein asetettu.