Viime viikon torstaina kotiini saapuu uupunut pariskunta. He ovat yöpyneet veneessä, sillä Helsinki ei ota hätämajoitukseen muita kuin helsinkiläisiä.
20 pakkasastetta on saanut Itä-Euroopan liikkuvaa väestöä tukevan päiväkeskus Hirundon työntekijän etsimään kotimajoitusta heille ja 16 muulle ihmiselle.
– Ei unta kolmeen yöhön, paleltaa, vanha nainen selittää. Sitten hän menee nukkumaan.
Seuraavana päivänä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo Twitterissä, että ketään ei jätetä pakkaseen. Sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty twiittaa: ”Kaikki saavat katon päänsä päälle kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä.”
Ilmeisesti Räty tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat tarjonneet yösijaa pakkaseen joutuneille.
Kaupunginhallituksessa Räty sanoo kaikkien olevan tervetulleita kriisimajoitusta järjestävään Hietaniemen palvelukeskukseen.
Soitan keskukseen. Voivatko sinne tulla muut kuin helsinkiläiset?
– Eivät voi, vastaa työntekijä. Palvelukeskus on myös täynnä. Yöpyjiä on 65, paikkoja 60.
Ohje vastaan perustuslaki
Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Päivi Männistö sanoo, että romanien hätämajoitus on sidottu siihen, että he lähtevät takaisin kotimaahansa. Majoitus hoidetaan vain paluuseen asti. Näin linjataan sosiaali- ja terveysviraston oleskeluluvattomien ulkomaalaisten tilapäistä majoitusta koskevassa ohjeessa.
Euroopan syrjityin vähemmistö etsii toimeentuloa Helsingissä kerjäämällä tai pulloja keräämällä. Ohjeistuksen takia he jäävät ilman sosiaalipalveluita, kuten majoitusta kylminä öinä.
– Pöyristyttävää, kommentoi Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali.
Hänestä sosiaaliviraston ohje on täysin ristiriidassa perustuslain kanssa.
Perustuslain 19. pykälä suojelee ihmisarvoisen elämän vähimmäistasoa. Turvaan kuuluu terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen.
Lain esitöiden mukaan oikeus on subjektiivinen. Se velvoittaa sellaisenaan viranomaisia ja koskee jokaista Suomessa oleskelevaa henkilöä.
– Kansalaisuudella tai helsinkiläisyydellä ei ole merkitystä, eikä myöskään sillä miten pitkään henkilö on oleskellut Suomessa, sanoo Aali.
Viraston ohjeessa linjataan, että mikäli ihminen ei sosiaaliviraston järjestelyjen mukaan poistu Helsingistä, hän ei enää ole oikeutettu kunnan hätämajoitukseen.
– Eiväthän he voi kajota perusoikeuden ydinalueeseen tällaisella ohjeella, vaan joka kerta jos ihmisen henki ja terveys on vaarassa, niin herra isä, apu pitää järjestää, Aali hämmästelee.
Minimitason perusoikeutta ei Aalin mielestä voi sitoa maasta poistumiseen. Hänestä viranomaisten pitäisi jättää ohje soveltamatta tällaisessa tilanteessa.
– Viranomaisilla on velvollisuus pistää laki ja erityisesti perustuslaki tämän ohjeistuksen edelle ja noudattaa ristiriitatilanteessa sitä lakia.