Perustuloa kannattaa 51 prosenttia ja vastustaa 23 prosenttia suomalaisista, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön sunnuntaina julkistama tutkimus. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on luvannut aloittaa vuonna 2017 perustulokokeilun, mutta sen muoto on vielä auki.
Osana hanketta Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto on julkaissut selvityksen suomalaisesta perustulokeskustelusta ja siinä esitetyistä malleista. Tuoreimpia ovat vihreiden ja vasemmistoliiton tällä vuosikymmenellä julkaisemat.
Vihreiden mallissa kaikille Suomen asumisperustaisen sosiaaliturvan piirissä oleville työikäisille maksettava 560 euron perustulo rahoitettaisiin verottamalla alle 50 000 euron vuosittaisia ansiotuloja 41 prosentilla ja tämän ylittäviä vuosituloja 49 prosentilla.
Vasemmistoliiton mallissa perustuloa maksettaisiin kaikille työikäisille 620 euroa kuukaudessa. Tämän päälle olisi mahdollista saada sosiaaliturvaan oikeuttavan syyn perusteella harkinnanvarainen 130 euron lisä.
Ajatuspaja Liberan perustili rakentuu ajatukselle lainaperustaisesta sosiaaliturvasta. Demarinuoret esittivät viime vuonna ”yleisturvaa”.
Peritään pois tulojen noustessa
Tohtorikoulutettava Johanna Perkiön selvityksen mukaan esimerkiksi nykyisen työttömän vähimmäisetuuksien suuruinen 564 euron perustulo voisi korvata täysin suuren joukon Kelan myöntämiä etuuksia.
Perustulon nettohyötyjiksi tulisi sellaisia ryhmiä, jotka tällä hetkellä eivät syystä tai toisesta ole oikeutettuja sosiaaliturvaan tai jotka eivät hae sosiaaliturvaa vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Tällaisia olisivat esimerkiksi osa pienyrittäjistä tai freelancer-työtä tekevistä sekä sellaiset täysi-ikäiset henkilöt jotka elävät esimerkiksi perityn varallisuuden, pääomatulojen tai puolison/vanhempien tulojen varassa.
Lisäksi perustulo merkitsisi melko tuntuvaa korotusta muun muassa opintotukeen ja lasten kotihoidontukeen.
Useimmissa malleissa tuloverotusta uudistettaisiin siten, että perustulon tuoma tulonlisäys peritään vähitellen takaisin henkilön tulojen noustessa. Ajatuksena on, että keskivertopalkansaajan käteen jäävät tulot eivät olennaisesti muuttuisi perustulon myötä.
Perkiön mukaan perustulomallien pitkäkestoisempia vaikutuksia on mahdotonta selvittää edes parin vuoden kokeilun avulla. Vasta perustulon käyttöön ottamalla selviää, johtaako se esimerkiksi työaikojen joustavoitumiseen tai työn uudenlaiseen jakautumiseen tai lisääntyykö lyhytkestoisen työn kysyntä.