Andreas Trepte

Ilmastonmuutos ja metsätalous yksipuolistavat lintuyhteisöä.

Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana.

Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla, ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous.

Runsastuneet lajit, talitiainen ja sinitiainen, ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta monin tavoin.

Monet metsiemme tyypillisimmät lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Vähenemisen syyt ovat vielä osin epävarmoja. Juuri ilmestyneen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, missä määrin populaatioiden muutokset johtuvat ilmastonmuutoksesta sekä missä määrin metsätaloudesta tai muusta ihmistoiminnasta.

Lajien populaatiomuutoksia selvitettiin talousmetsissä lintulaskennoilla täsmälleen samoilla paikoilla vuosina 1993–2015. Tuloksia verrattiin suojelualueilla tehtyihin lintulaskentoihin.

ILMOITUS

Yhteisö yksipuolistuu

Talousmetsäalueella lintujen kokonaisparimäärä väheni 18 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 2015, eli vajaan prosentin (0,9 %) vuosittain. 12 runsaimmasta lajista seitsemän taantui, neljällä lajilla ei havaittu muutoksia ja yksi laji runsastui.

Taantuneista lajeista peipon, vihervarpusen ja hippiäisen populaatiot eivät vähentyneet suojelualueilla. Näiden lajien väheneminen talousmetsissä johtui ensisijaisesti lajien suosimien vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuista.

– Kolme talousmetsissä taantunutta lajia, pajulintu, punakylkirastas ja metsäkirvinen, vähenivät myös suojelualueilla todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena, toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.

– Nämä lajit ovat aiemmin hyötyneet vanhojen metsien hakkuista ja runsastuneet hakkuiden seurauksena syntyneissä nuorissa tai harvennushakatuissa metsissä. Näiden lajien runsauden painopiste on myös siirtynyt pohjoista kohti ilmastonmuutoksen myötä.

Talitiaiset hyötyneet

Hömötiainen väheni voimakkaasti sekä talousmetsissä että suojelualueilla, ja lajin taantuminen johtuu sekä metsätalouden että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Punakylkirastas ja hömötiainen ovat vähentyneet myös muualla Euroopassa. Ne on luokiteltu EU:n alueella Punaisen Listan lajeina uhanalaisiksi, luokkaan vaarantunut.

Talitiainen oli ainoa yleisimmistä lajeista, joka selvästi runsastui talousmetsissä. Myös sinitiainen runsastui voimakkaasti tutkimusjakson aikana ja oli jo tutkimusjakson loppuvuosina metsien yleisimpiä lajeja.

Tali- ja sinitiainen ovat eteläisiä lajeja, jotka ovat hyötyneet ihmistoiminnasta ja ilmaston lämpenemisestä monin tavoin. Lisääntyneen talviruokinnan avulla tali- ja sinitiaiset selviytyvät talvista entistä paremmin. Metsien rehevöityminen suosii tali- ja sinitiaista, jotka voivat myös pesiä hakkuualueiden säästöpuuhaapojen koloissa.

Tutkimus on julkaistu Biodiversity and Conservation -tiedesarjassa: Virkkala R. 2016: Long-term decline of southern boreal forest birds: consequence of habitat alteration or climate change? Biodiversity and Conservation.