Suomen talous on polkenut paikallaan neljä vuotta, mutta ei ihan kaikkien suomalaisten. Tilastokeskus kertoo torstaina, että viime vuonna pääomatulot kasvoivat selvästi muita tulomuotoja nopeammin ja osingot peräti 38 prosenttia edellisestä vuodesta.
Vuonna 2014 palkkoja maksettiin 81 miljardia euroa. Edellisvuodesta palkat kasvoivat 0,5 prosenttia. Eläketuloista ansioeläkkeet kasvoivat 4,6 prosenttia, mutta kansaneläkkeet pienenivät 1,8 prosenttia.
Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai viime vuonna 51 200 tulonsaajaa yhteensä 398 miljoonaa euroa. Niiden veronalainen määrä kasvoi 2,1 prosenttia.
Sen sijaan veronalaiset pääomatulot kasvoivat selvästi ansiotuloja enemmän. Osittain siihen vaikutti se, että viime vuonna luonnollisen henkilön listatuista yhtiöistä saamasta osingosta oli 85 prosenttia veronalaista ja 15 prosenttia verotonta tuloa, kun edellisvuonna vastaavat osuudet olivat 70 ja 30 prosenttia. Listatuista osakkeista tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja 932 miljoonaa euroa, mikä oli 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Toisaalta pääomatulovero kasvoi 12,1 prosenttia ja ansiotulovero viime vuonna vain 0,6 prosenttia.
Kunnallisveroa maksetaan eniten
Kaikkiaan Suomessa maksettiin välittömiä veroja ja maksuja 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Siitä pääomatuloveroa oli 2,4 miljardia ja ansiotuloveroa 5,7 miljardia euroa. Kunnallisveroa tulonsaajat maksoivat 18,3 miljardia euroa.
Lisäksi palkansaajilta perittiin työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa, mikä oli 6 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Tilastokeskuksen mukaan verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 39 prosenttia. Tänä aikana kunnallisvero on kasvanut 71 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista on noussut 50 prosentista 62 prosenttiin. Valtion ansiotuloveroa taas maksettiin vuonna 2014 reaalisesti 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 19 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla.
Pääomatuloveron osuus veroista on vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2014 se oli 8 prosenttia veroista.
Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen vuoteen 2011 asti kasvanut. Vuonna 2014 se oli 6,6 prosenttia. Yle-veron osuus välittömistä veroista oli 1,7 prosenttia.
Suurituloisilla ei suurimmat verot
Vuonna 2014 kaikkien tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 23 410 euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia.
Viidennes tulonsaajista eli 892 400 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heidän veronalaisista tuloistaan oli 35 prosenttia eläkkeitä. Palkkoja niistä oli 22 prosenttia ja 23 prosenttia työttömyysturvan perustella saatuja etuuksia.
Alle 10 000 euroa ansainneita oli 892 400 ja heillä tuloja yhteensä 4,5 miljardia euroa. Tulohaitarin toisessa päässä vähintään 100 000 euroa ansainneita oli 73 000 henkilöä ja heillä veronalaisia tuloja yhteensä lähes 13 miljardia euroa.
Eniten veroa maksoivat 50 000–75 000 euroa vuodessa ansainneet 6,2 miljardia ja 21 prosenttia kaikista verotuloista. Suurin tulokymmenys maksoi veroja vasta kolmanneksi eniten 4,7 miljardia ja 16 prosenttia verotuloista.