Tuoreen amisbarometrin tulosten mukaan luokkaerot periytyvät yhä selvemmin, tiedottavat Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen ammattiin opiskelevien liitto (SAKKI). Lähes kaikilla mittareilla parhaiten menestyvät ja voivat ne ammattiin opiskelevat, joiden vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja.
Heikoimmin menestyvät opiskelijat, joiden vanhemmat ovat suorittaneet vain kansa- tai peruskoulun. Erot eivät ole suuria, mutta merkittävän johdonmukaisia.
Työläiskodista harvemmin korkeakouluun
Ammattiin opiskelevien vanhemmilla on vahva rooli koulun ja opiskelualan valinnassa. Amisbarometriin vastanneiden vanhemmista 65 prosenttia on kannustanut lastaan ammatillisiin opintoihin. Vanhempien vaikutus vähenee iän myötä.
Amisbarometriin vastasi 21 000 ammattiin opiskelevaa, kouluterveyskyselyyn 39 000 lukiolaista ja 31 000 ammattiin opiskelevaa. Amisbarometri toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Suurimmalla osalla hyvät välit vanhempiin
Suurimmalla osalla toisen asteen opiskelijoista on hyvä suhde ja toimiva keskusteluyhteys vanhempiinsa. Muutamalla prosentilla opiskelijoista suhde vanhempiin on huono. Harvempi kuin joka kymmenes kokee, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Tiedot perustuvat THL:n vuoden 2015 kouluterveyskyselyn tuloksiin.
Kysely vahvistaa käsityksen, jonka mukaan nuoren ja vanhemman suhteella ja keskusteluyhteyden toimivuudella on selvä yhteys nuoren hyvinvointiin ja opiskeluun. Koulu-uupumus, opiskeluvaikeudet, ahdistuneisuus ja huonoksi koettu terveys ovat selvästi yleisempiä nuorilla, jotka arvioivat suhteensa vanhempiin huonoksi eivätkä koe voivansa keskustella näiden kanssa.