Porilainen Teljän metallityöväen ammattiosasto 294 ry. viettää perjantaina 27. marraskuuta 50-vuotisjuhliaan. Juhlien alla osasto julkaisi historiikin Jäsenen asialla.
Rauma-Repolan Porin tehtaiden työhuonekunta irtaantui osasto Kuutosesta omaksi ammattiosastokseen vuonna 1965, monien mutkien kautta, kertovat historiikkia tehneet tehtaan entiset luottamushenkilöt Pentti Rantanen, Kalevi Mäkelä, Seppo Kuusisto ja historiikin toimittanut Aarne Seppälä.
Demarijohtoisessa Metalliliitossa lyötiin pitkään kapuloita rattaisiin uuden SKDL/SKP-johtoisen ammattiosaston perustamiselle.
– Lopulta liiton silloisen kakkospuheenjohtajan Edvin Salosen avulla hanke toteutui, kertoo Kalevi Mäkelä, tehtaan entinen pääluottamusmies.
– Rauma-Repola yritti mahdollisimman pienillä urakkapalkoilla teettää töitä, niin ettei perhettä niillä elätetty. Tämä oli osaston perustamisen yksi syy, kertoo Pentti Rantanen.
Aktiivinen osasto
Osaston viiteen vuosikymmeneen sisältyy paljon aktiivista toimintaa. Ammattiosaston kokouksissa oli parhaimmillaan satapäinen joukko. Lakkoja oli runsaasti. Jäseniä osastossa oli huippuvuosina pitkälle yli tuhat. Nyt heitä on 670, joista yli 350 on vapaajäseniä.
Neuvostonaapurin tilaukset takasivat varmat työt Rauma-Repolan suurelle tehtaalle pitkään. Neuvostoliiton romahdettua tilauksetkin vähenivät ja tehtaan alamäki alkoi. Toiminta loppui tehtaan useiden omistajavaihdosten jälkeen kun Holming Oy sulki tehtaan portit vuonna 2014.
Paikallista sopimista
Urakkapalkkajärjestelmän ongelmien vuoksi tehtaalla lakkoiltiin tiheään.
– Tietyt henkilöt saivat siinä aina hyvin rahaa ja sitten oli suuri osa sellaisia, jotka joutuivat rahaa kerjäämän. Siksi oikeudenmukaisuuden nimissä oli valtava edistysaskel, että lopulta, 1990-luvun lopussa päästiin aikapalkkoihin, sanoo Seppo Kuusisto.
Hän kertoo, että alkuun työnantaja vastusti voimakkaasti uudistusta, koska se pelkäsi, että kustannukset nousisivat eli työtahti ei olisi sama kuin urakkatyössä.
– Vaikutus oli kuitenkin päinvastainen, kun työntekijät pääsivät rennommin tekemään töitään, kun ei tarvinnut miettiä sitä urakkaa, hän sanoo. Kuusisto oli tuohon aikaan talon isoimman osaston, hitsaus- ja levyosaston luottamusmies. Työntekijöitä osastolla oli 130.
Paikallinen sopiminen on hänen mukaansa mahdollista silloin, kun työnantajan ja työntekijöiden välillä vallitsee keskinäinen luottamus. Aikapalkkaan siirtymisen myötä lakkoilu loppui lähes kokonaan.
Edessä yhdistyminen
Ammattiosasto toimii yhä, vaikka sen jäsenet ovat hajaantuneet eri puolilla maakuntaa.
– Varmaankin osasto liittyy takaisin osasto Kuutoseen, arvelee osaston puheenjohtaja Rantanen.
Mahdollista on myös laajempi yhdistyminen.
– Ajattelen, että Porin isot ammattiosastot – 294, Kuutonen, Outokumman ja telakan osastot – yhdistyvät lopulta, veikkaa Seppo Kuusisto.
Osaston historiikki kertoo tapahtumista paljolti ihmisten silmin ja muistoin. Seppälä uskoo, että kiintoisinta luettavaa ovat jäsenten omat muistot. Niitä on tehty lähes 20 aktiivisimmasta ja samalla paikallisesti tunnetuista jäsenestä.
Perjantaina Teljän ammattiosasto juhlii ravintola Liisanpuistossa. Historiikin ja musiikkiesitysten lisäksi juhlassa kuullaan Metalliliiton liittosihteerin Matti Mäkelän juhlapuhe.