Ilmastokatastrofin estäminen vaatii fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä sekä päästövähennysten välitöntä vauhdittamista seuraavien viiden vuoden aikana.
Pariisissa 30. marraskuuta alkavassa YK:n ilmastokokouksessa on tarkoitus solmia uusi kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus. Järjestöjen mukaan sopimukselta tarvitaan ennen kaikkea vahva viesti siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on vääjäämättä päättymässä.
– Ilmastouhkien torjuminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöt saadaan mahdollisimman pian nollaan. Tavoite on kirjattava Pariisin sopimukseen niin, että se antaa sijoittajille, yrityksille ja päättäjille vahvan signaalin, ettei fossiilisiin polttoaineisiin kannata enää sijoittaa, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Fossiilisten polttoaineiden tuista on järjestöjen mukaan luovuttava välittömästi.
Irti fossiilisten tukiaisista
Fossiilisten polttoaineiden tuista on järjestöjen mukaan luovuttava välittömästi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut fossiilitukien olevan 650 miljardia dollaria vuonna 2015. Suomessakin tuetaan yhä fossiilisten polttoaineiden ja niihin verrannollisen turpeen energiakäyttöä verohelpotuksin.
– Fossiilienergian tuotannon verohelpotukset ja tuet ovat erityisen haitallisia ilmastonmuutoksen ja energiasektorin uusiutumisen kannalta, sillä ne lukitsevat meitä vanhaan teknologiaan, korostaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.
– Suomessa puolustetaan turpeen verotukea kotimaisuudella ja työllisyydellä, mutta kivihiilikin on joissakin maissa kotimaista. Ilmastonmuutos edellyttää kaikilta mailta perusteellista energiaremonttia.
Päästövähennykset kiihdytyskaistalle
Eri maiden nykyiset päästövähennyslupaukset ovat järjestöjen mielestä täysin riittämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liian lepsuja tavoitteita ei tule kirjata sopimukseen sellaisenaan, vaan niitä olisi arvioitava ja tarkistettava ylöspäin viimeistään vuonna 2018.
Sen jälkeen sitoumuksia tulisi kiristää viiden vuoden sykleissä, niin että ensimmäinen sitoumuskausi on vuosina 2021–2025.
Ilmastoneuvotteluissa maat ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle vaarallisena pidetyn kahden asteen. Jo puolentoista asteen lämpenemisellä on vakavia seurauksia.
Kuilua ryhdyttävä kuromaan
Kuilua lämpötilatavoitteiden ja päästövähennysten välillä on ryhdyttävä kuromaan umpeen välittömästi, toteavat järjestöt. Maiden tulee sopia toimista, joilla uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä ja energiatehokkuutta vauhditetaan jo ennen vuotta 2020.
– On täysin selvää, että EU:kin joutuu tiukentamaan vuoden 2030 tavoitettaan, joten myös Suomen kannattaa varautua paljon reippaampaan päästövähennystahtiin jo nyt, huomauttaa ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta.
Vahingot korvattava
Rikkaiden maiden on lunastettava lupauksensa ilmastorahoituksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen korvaamista varten on luotava vahva mekanismi, järjestöt vaativat.
– Monissa maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt, ja eniten kärsivät köyhien maiden asukkaat, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.
– Päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve kulkevat käsi kädessä. Mitä hitaammin päästöjä vähennetään, sitä kalliimmaksi ilmastolasku tulee – myös Euroopassa. Nykytahdilla sopeutumiseen tarvitaan huomattavasti enemmän rahoitusta kuin mihin maat tällä hetkellä ovat sitoutuneet, Biström jatkaa.
Suomi väistää vastuuta
Teollisuusmaat sopivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 sadan miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Pelkkä kuuden vuoden takaisen rahoituslupauksen toistaminen tuskin riittää sopuun Pariisissa.
Ilmastopäästöjä vähiten aiheuttaneet maat vaativat oikeutetusti korvauksia ja tukea ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Rahoituksen tulee olla uutta ja lisäistä eli ilmastorahoitusta tulee lisätä ilman, että kehitysyhteistyömäärärahoja samalla leikataan.
– Suomen hallitus osoittaa erityisen huonoa poliittista vainua siirtäessään päästökaupasta saatavat tulot pois ilmastorahoituksesta teollisuuden tukemiseen. Kieltäytyminen kollektiivisesta vastuusta ilmastoneuvottelujen aattona, kun muut valtiot tuplaavat omia lupauksiaan, osoittaa valitettavan huonoa tilannetajua, WWF:n Kaarina Kolle toteaa.
Metsät ja maankäyttö mukaan
Metsäkato, maankäytön muutokset ja maatalous aiheuttavat neljänneksen maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.
Ekosysteemien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on tärkeä myös Suomelle. Metsien ja maankäytön päästöjen raportointivelvollisuus laajentunee uudessa sopimuksessa kaikille osapuolille.
Erityisesti valtiot, joissa on trooppisia sademetsiä, tarvitsevat tukea ja rahoitusta metsäkadon pysäyttämiseksi.
Tarvitaan kestäviä ratkaisuja
– Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ekosysteemien tuhoutuminen kietoutuvat ilmastokriisiin, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
– Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat metsiemme, soidemme ja muiden ekosysteemien hiilivarannot, vahvistavat paikallisten ihmisten oikeuksia ja suojelevat luonnon monimuotoisuutta
Järjestöjen yhteisen kannan takana ovat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.