Hallituksen sote-ratkaisu on kaikkien kompromissien äiti. Keskustan ja perussuomalaisten selkä taipui kokoomuksen vaatimukseen valinnanvapauden lisäämisestä. Molemmat puolueet vastustivat tätä edellisellä eduskuntakaudella.
Keskusta ja kokoomus tekivät kaupat hallituskriisin partaalla itsehallintoalueista ja valinnanvapaudesta. Puolueet ajoivat omalta kannaltaan tärkeät tavoitteensa läpi. Perussuomalaiset seurasivat valtakamppailua sivuraiteelta.
Kompromissipäätös kylvi tulevien vuosien riidansiemenet. Sote-alueiden määrään kilpistynyt valtataistelu tuotti ”kriisialuepykälän”. Sote-palvelujen järjestämiseen kykenemätön itsehallintoalue voi valtioneuvoston luvalla tai sen aloitteesta järjestää sote-palvelut toisen itsehallintoalueen kanssa.
Houkutus tasoittaa valtion menoja karsimalla sote-palveluista on suuri.
Tämä avaa ovet jatkotaistelulle sote-alueista. Kokoomus on ollut tyytymätön saatuaan kompromissina viiden sijaan 12 sote-palveluiden järjestäjää.
Valtio saa merkittävän roolin sote-palveluiden rahoittamisessa. Houkutus tasoittaa valtion menoja karsimalla sote-palveluista on suuri. Kuntien valtionosuudet ovat kautta aikojen olleet hallitusneuvottelujen pelimerkkejä. Miksi sote-rahoitus, mikäli se jää valtion rahoituksen piiriin, poikkeaisi tästä?
Myös hallituksen tavoite kolmen miljardin säästöistä synnyttää alueellisia riitoja. Sairaaloiden, synnytyssairaaloiden, terveyskeskusten, psykiatrian, lastensuojelun tai muiden palvelujen karsinta on vaikeaa. Kansalaisten on oikeutetusti vaikea ymmärtää, miksi juuri meidän palvelujamme karsitaan.
Palvelujen priorisointi on väistämätöntä säästöihin pyrittäessä. Säästötavoite on kohdennettu vuoden 2019 voimaan tulevan sote-uudistuksen jälkeiselle ajalle, jolloin valtaa saattaa käyttää aivan toinen hallituskokoonpano.
Laskelmien mukaan hallituksen säästötavoite tarkoittaa 16 prosentin tuottavuuden lisäämistä kymmenessä vuodessa, jos nykyinen sote-palvelujen kustannusten lisäys leikataan yli puolella 0,9 prosenttiin vuositasolla. Nämä leikkaukset asettavat eri palvelut vastakkain.
Sote-ratkaisun siivellä syntynyt päätös itsehallintoalueista tapahtui ennen näkemättömän vähäisen julkisen keskustelun jälkeen. Päätös hallintohimmeleistä ei ole kansalaisten kannalta seksikäs aihe, vaikka valta karkaa kauemmaksi kansalaisista.
Kunnat menettävät valtaansa vaaleilla valittavalle 18 itsehallintoalueelle. Näiden todellinen isäntä on valtio. Mikä on kunnan rooli tulevaisuudessa? Kukaan ei osaa vastata tähän.
Taistelua käydään vielä itsehallintoalueiden rahoituksesta ja niille siirrettävistä asioista. Syntyykö Suomeen tulevaisuudessa 18 superkuntaa?
Täysin avoinna on noin 200 000 sote-alan työntekijän tulevaisuus, joista nyt valtaosa toimii julkisella sektorilla. Heidän asemansa on turvattava jatkovalmistelussa.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi