Ylen MOT-ohjelma julkisti maanantaina iltapäivällä Euroopan huippuyliopistojen talousprofessoreille tekemänsä kyselyn tuloksia. MOT-kyselyssä puolet eurooppalaisprofessoreista pitää Juha Sipilän hallituksen leikkauslinjaa vääränä. Vain joka neljäs ymmärtää leikkauksia.
“En ole Suomen talouden tai ehdotettujen toimien asiantuntija. Julkisten menojen sopeutuksen ja rakenteellisten uudistusten yhdistelmä näyttää kuitenkin oikealta näissä oloissa”, vastaa nimettömänä pysytellyt keskieurooppalainen professori.
Amsterdamin kauppakorkeakoulun professori Roel Beetsma viittaa vastauksessaan muihin EU-maihin:
”Hyvinvointivaltio on kasvanut kohtuuttomiin mittoihin useimmissa EU-maissa, ja seurauksena ovat korkea verotus ja työnteon kannustinloukku.”
Useilta muilta tulee lunta tupaan:
“Kaikkein tärkein huomio on, että sana ‘uudistus’ on tässä yhteydessä sopimaton. Hän (Sipilä) ehdottaa yhteiskuntajärjestelmään sellaisia muutoksia, jotka oleellisesti heikentävät sosiaalista turvaa markkinatalouteen oleellisesti kuuluvaa epävakautta vastaan”, arvostelee Lontoon yliopiston (SOAS) professori John Weeks.
”Itse asiassa tässä on kyse tulojenjaosta köyhiltä rikkaille”, hän arvioi.
“Hyvinvointimenojen leikkaaminen ei todellakaan ole mikään briljantti idea. Todennäköisesti se on yksityisen sektorin tuen ja vaatimusten seurausta”, arvioi roomalaisen Sapienza-yliopiston professori Nicola Acocella.
Rehn epäonnistui täysin
MOT-kysyi professoreiden arviota myös EU-komission ja talouskomissaarina 2010–2014 toimineen Olli Rehnin suorituksesta. Rehn on Sipilän hallituksen elinkeinoministeri.
Bonnin yliopiston Jürgen von Hagenin mielestä komissio ja Rehn kielsivät todellisuuden suhtautuessaan vuoden 2010 jälkeiseen tilanteeseen väliaikaisena taantumana. Hänen mukaansa tämä on estänyt puuttumisen todellisiin ongelmiin, kuten tuottavuuden alhaiseen kasvuun.
Professorijoukossa vain yksi antaa komissiolle ja Rehnille arvosanan loistava. 55 prosenttia arvioi hänen toimintansa heikoksi.
Olli Rehn ei halunnut antaa haastattelua MOT:lle.
MOT:n kyselyyn vastasi kaksikymmentäyksi ulkomaista ja viisi suomalaista professoria. Yliopistojen joukossa ovat muun muassa Amsterdamin yliopisto, Bocconi, Bolognan yliopisto, Cambridge, London School of Economics, Münchenin yliopisto, Oxford, Rooman Sapienza-yliopisto, Toulousen yliopisto ja Tukholman yliopisto.
Heistä kuusikymmentä prosenttia oli sitä mieltä, että valtioiden ensimmäiset reaktiot kriisiin olivat kutakuinkin oikeita. Avoimissa vastauksissa kiiteltiin elvytystoimia. Sen sijaan talouskuriajattelu on ollut täydellinen katastrofi Euroopalle. Useilla talouskuria harjoittaneilla euromailla on nyt enemmän velkaa kuin ennen säästökuuria. Kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että talouskurilla pelastetaan jättisijoittajat.