Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa niiltä perheiltä, joissa toinen vanhemmista on perhevapaalla tai työttömänä. Lisäksi tarveharkintaa aletaan soveltaa myös monien muiden perheiden kohdalla.
On välttämätöntä, että muutoksen sukupuolivaikutukset arvioidaan huolellisesti ennen lakiesityksen lopullista muotoilua, sanovat naisjärjestöt yhteisessä kannanotossaan.
Koska subjektiivinen päivähoito-oikeus edistää naisten työllistymistä, on erityisesti selvitettävä, missä määrin uusi rajaus voi laskea naisten työllisyysastetta, järjestöt toteavat.
Lakiesityksen luonnoksessa on käyty pintapuolisesti läpi muutamia sukupuolivaikutuksia, mutta varsinainen sukupuolivaikutusten arviointi on järjestöjen mukaan on jäänyt puutteelliseksi.
Naisjärjestöjen kattojärjestö NYTKIS on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Sipilän hallitus on kahteenkymmeneen vuoteen ensimmäinen, jolla ei ole tasa-arvo-ohjelmaa.
Säästöt kyseenalaisia
Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa säästösyistä, mutta kuntaliiton mukaan hallituksen arvioimat säästövaikutukset ovat epärealistisia.
Lakiesityksen luonnoksessa todetaan, että pääasialliset säästöt saadaan henkilökuluja leikkaamalla. Tämä tarkoittaa naisvaltaisella alalla pääasiassa naisten työpaikkojen menetystä, heidän osa-aikaisten työsuhteidensa lisääntymistä ja siten ansiotulojen laskua.
Toinen säästökohde on tilojen kulut, mikä käytännössä tarkoittaa päiväkotien sulkemista.
Valmistelussa on siis huomattu negatiivinen vaikutus päiväkotityöntekijöiden työllisyyteen, mutta ei laajempaa vaikutusta naisten työllisyyteen
Osa-aikaiset vaikeaan asemaan
Osa-aikatyötä tekevien ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien vanhempien kohdalla täysipäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeellisuus tultaisiin jatkossa arvioimaan tapauskohtaisesti. Harkinnanvaraisuus koskee myös freelancereita ja muita itsensätyöllistäjiä.
Tilastokeskuksen mukaan 15-64 -vuotiaista työssäkäyvistä naisista vain 67,9 prosenttia on vakinaisessa täysipäiväisessä työssä (miehistä 81.5 prosenttia, työvoimatutkimus 2014), joten työsuhteeseen liittyvät rajaukset koskevat erityisesti naisia.
Koska perhevapaat jakautuvat hyvin epätasaisesti, päivähoito-oikeuden rajaus perhevapaan perusteella vaikuttaa eniten naisten työllistymismahdollisuuksiin ja jaksamiseen. Vuonna 2014 kotihoidontuella lapsia hoiti isä vain 5,7 %:ssa tukea käyttävistä perheistä.
Työpaikkojen lisäksi varhaiskasvatus vaarassa
Päivähoidon käytön vähenemisellä on laajat seuraukset, koska korkeatasoinen varhaiskasvatus on yksi tärkeimpiä ja tehokkaimpia yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistajia.
Suomalaisella varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten eriarvoisuuden tasaajana, siksi lakiesitykselle tarvitaan naisjärjestöjen mukaan myös lapsivaikutusten arviointi.