Lehtikuva/Anni Reenpää

Hallituksessa on ristiriitaisia näkemyksiä Välimeren maiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan puolue ei hyväksy neuvoteltua sopimusta.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) lähettää maailmalle kovan viestin. Perussuomalaiset ei hyväksy maanantaina EU:n sisäministerien tekemää sopimusta turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden kesken. Soinin STT:lle lähettämän tekstiviestin mukaan turvapaikanhakijoiden hakemukset pitää käsitellä Dublin-asetuksen mukaisesti.

Pääsääntöisesti Dublin-järjestelmän mukaan turvapaikanhakijoiden hakemukset on käsiteltävä siinä maassa, johon turvapaikanhakija saapuu. Jäsenmaat kuitenkin näkevät, että ongelma on niin suuri ja koko Eurooppaa koskeva, että poikkeusmenettely otetaan käyttöön.

Poliittista retoriikkaa

Nyt onkin pelättävissä, että elokuun budjettiriihessä hallitus laskee kiintiöpakolaisten määrää vedoten turvapaikan- hakijoiden tuomiin kustannuksiin.

Tutkija Vesa Puuronen tulkitseekin Soinin Dublin-järjestelmään vetoamisen poliittiseksi retoriikaksi. Poliittisella päätöksenteolla voidaan tehdä muutoksia.

– EU voi päättää yksimielisesti, ja näin voidaan toimia.

Poliittisesti on kummallista, jos hallitus sanoutuisi irti EU:n yhteisestä päätöksestä turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta heti monivaiheisten neuvottelujen jälkeen. Soinin kannanotto on tulkittavissa viestiksi kannattajille.

ILMOITUS

Suomi sitoutui vastaanottamaan yhteensä 792 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana. Päätös sijoittamisesta EU-jäsenmaihin tehtiin jo juhannuksen jälkeen. Nyt päätettiin vastuun jakamisesta eri jäsenmaiden kesken.

Pääministeri sopimassa linjausta turvapaikanhakijoista

Sisäministerit viimeistelivät EU-päämiesten aiemmat päätökset. Eurooppa-neuvosto sopi kesäkuussa, että Kreikasta ja Italiasta sijoittuu muihin jäsenvaltioihin 40 000 turvapaikanhakijaa ja 20 000 pakolaista kahden vuoden aikana.

Suomea päämieskokouksessa edusti pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Samalla sovittiin, että päätös toteuttamistavasta tehdään nopeasti, ja sitä ennen jäsenmaat sopivat turvapaikanhakijoiden maakohtaisista määristä.

Tässä kokouksessa sovittiin poikkeusmenettelyn käyttöön ottamisesta. Suomen ja EU:n lähtökohta on ollut vapaaehtoisuus turvapaikka-asioissa.

Laskelmoiko hallitus ja Soini pakolaiskiintiöllä?

Osa EU-maista päätti laskea pakolaiset ja turvapaikanhakijat yhteen kiintiöön. Suomi ei näin tehnyt. Tätä perustellaan sillä, että kyseessä ovat Suomen vakiintuneen tulkinnan mukaan eri ryhmät.

Suomi on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia 750 vuosittain. Edellinen hallitus päätti korottaa pakolaisten määrän yli 1 000:een Syyrian pakolaisten rajun kasvun myötä. Nyt onkin pelättävissä, että elokuun budjettiriihessä hallitus laskee kiintiöpakolaisten määrää vedoten turvapaikanhakijoiden tuomiin kustannuksiin. Kiintiöpakolaisten määrä on Suomessa poliittinen päätös.

Sisäministeri Petteri Orpo on painottanut omissa kannanotoissaan ”laittoman maahanmuuton” saamista kuriin. Myös tämä viesti oli selkeästi tarkoitettu kotimaahan, eikä ainoastaan Etelä-Euroopan maille. Viesti kertoo hallituksen sisäisistä paineista.