Jussi Joentausta

Eläinlääketieteen tohtori purkaa Valion väitteet luomutuotannosta.

Maidontuotannon ongelmat ja eläinten hyvinvointi ovat puhuttaneet toukokuussa, kun Valio kampanjoi näyttävästi luomumaidon puolesta. Valio sai kritiikkivyöryn sosiaalisessa mediassa, ja muun muassa Talouselämässä sekä Long Play -verkkolehdessä mainoskampanjaa arvosteltiin harhaanjohtavaksi.

”Olemme ylpeitä Valion luomumaidon alkuperästä, mutta pahoittelemme mainonnasta noussutta mielipahaa. Jatkossa teemme mainontaamme paremmin”, Valio vastasi Twitterissä.

Nautojen käyttäytymiseen paneutunut eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen Helsingin yliopistosta harmittelee, että edes eläinlääkärin kokemuksella varustetulla kuluttajalla ei ole hyviä vaihtoehtoja.

– Suomesta puuttuvat hyvinvointituotteet, joita myytäisiin eläinten hyvinvoinnilla. Tällä hetkellä ainoa tuotannon erityistunnus on luomu, jossa vaatimukset ovat korkeammat kuin lain minimitaso.

Kansan Uutiset pyysi Hännistä kommentoimaan Valion väitteitä, joiden mukaan luomulehmät tekevät mitä haluavat, lehmiä ei pakoteta poikimaan, varhainen vieroitus on vasikalle hyväksi ja suomalainen maito on maailman huippua.

ILMOITUS

”Tekevät mitä tykkäävät”

– On outoa ajatella, että eläimet tekisivät mitä tykkäävät, kun ne ovat ihmisten hallinnassa. Lehmät siemennetään eli ne eivät pääse astumaan, ja sen jälkeen vasikat vieroitetaan paljon aikaisemmin kuin ne lajinmukaisesti vieroitettaisiin, Hänninen sanoo.

– Siinä mielessä on hyvin romanttista väittää, että tuotantoeläimet tekisivät mitä tykkäisivät.

Kaiken lisäksi luomulehmiä on mahdollista pitää erikoisluvalla pienissä parsinavetoissa, joissa ne ovat päistään kiinni sisäruokintakauden ajan.

”Ei pakoteta poikimaan”

Valion mukaan lehmät poikivat luonnonvaraisinakin noin kerran vuodessa, joten niitä ei luomutiloilla pakoteta poikimaan.

Hänninen sanoo, ettei luonnonvaraisia lehmiä juuri ole, joten vertailu on hankalaa. Puolivilliintyneissä laumoissa lehmät poikivat noin kerran vuodessa keväällä. Maidontuotannossa lehmät laitetaan kuitenkin poikimaan ympäri vuoden, jotta maitoa olisi aina saatavilla.

Poikimisen jälkeen odotetaan, että lehmän kohtu palautuu. Sitten lehmä siemennetään uudestaan.

– Kyllä tuottajat yrittävät saada ei-tuottavat päivät mahdollisimman lyhyeksi, jotta eläimet pysyisivät tehokkaina.

”Vieroitus on hyvästä”

Hänninen pitää vasikan varhaista vieroittamista tuotanto-oloissa huonona kompromissina.

– Vasikka leimautuu emäänsä viiveellä. Jos vasikka vieroitetaan yhden tai kahden vuorokauden kuluessa, silloin se ei huuda emänsä perään.

– Ongelma on, että emä leimautuu vasikkaansa välittömästi, eli emän vieroitusstressistä ei päästä millään pois.

Sen sijaan väite pohjoismaisen maidon hyvälaatuisuudesta pitää Hännisen mukaan paikkaansa. Eläimet sairastavat suhteellisen vähän, naudalle on oma terveydenhoitojärjestelmänsä, ja pienessä maassa eläimiä koskeva tutkimustieto leviää nopeasti.

Luomussa on etujakin

Luomumerkintä ei siis tarkoita, että tuotteen takana olevat eläimet voisivat hyvin. Silti Hänninen itse käyttää luomua, koska siinä on selkeitä etuja, kuten eläinten laiduntaminen ja kivunlievitys.

Lähes kaikkien maidontuotannossa käytettävien vasikoiden sarven aiheet poltetaan, jotta vasikat eivät vaurioittaisi toisiaan. Siitä syntyy kivulias kolmannen asteen palovamma. Lain mukaan kivunlievitystä ei tarvita. Luomutuotannossa on kivunlievitystä pakko käyttää.

Miten eläinlääkäri lähtisi kehittämään suomalaista eläintuotantoa?

– Haluaisin, että hyvät tilat saisivat parempaa hintaa tuotteestaan. Suomessa ollaan siirtymässä parsinavetoista pihattoihin, jossa eläimiä ei ole sidottu kiinni. Tämä on hyvä asia, mutta haluaisin myös, että lehmät pääsisivät kesäisin pihatoista ulos laitumelle.

Hänninen toivoo myös tiukennuksia lainsäädäntöön.

– Ei kenenkään eläimen päätä saa polttaa kuumalla raudalla ilman asianmukaista lääkitystä. Se ei kuulu 2000-luvulle.