EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa . EU:n tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2012.

EU:n tilastossa veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu veropohjan mukaan kolmeen: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Vertailussa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.

Vuonna 2000 taso oli sama

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa ero oli Savelan mukaan 5,5 miljardia pääoman hyväksi. EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla.

ILMOITUS

Tätä Savela ei sano, mutta työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot olisi voinut myös pitää ennallaan ja kaventaa kestävyysvajetta 5,5 miljardilla eurolla ilman leikkauksia pelkästään lopettamalla pääoman suosiminen verotuksessa.

Vuonna 2000 pääomaan kohdistunut verotus oli samalla runsaan 20 prosentin tasolla Suomessa ja koko EU:ssa. Ero repesi jo vuonna 2001 ja 2012 Suomen suunta oli alaspäin kun taas EU:ssa keskimäärin pääomaverotus kiristyi lievästi.

Ero näkyy myös suhteessa kansantalouden kokoon. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

Savela kirjoittaa, että erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa. Niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen.