Lehtikuva/Jussi Nukari

Suomessa yli kaksinkertainen nousu muihin EU-maihin verrattuna.

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mukaan lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomessa satotasot ovat myös selvästi alemmat. MTK:n mukaan tilanne on kohtuuton suomalaisille maatiloille.

MTK:n tiedot perustuvat Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Eurostatin lannoitteiden ja maanparannusaineiden hintaindeksiin. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä. Indeksillä mitataan hintatason muutosten suhdelukua.

− Kotimaassa lannoitehinnat eivät seuraa eurooppalaisten lannoitemarkkinoiden hintakehitystä. Tämä kertoo lannoitemarkkinoiden toimimattomuudesta Suomessa. Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan, sanoo MTK:n tuotantotalousvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Leikkonen.

Konsultille 1,5 miljoonaa

Suomen lannoitemarkkinat menivät uusiksi vuonna 2007. Valtio myi 30 prosentin osuuden Kemiran lannoiteliiketoiminnasta eli Kemira GrowHow:sta toukokuussa 2007 norjalaiselle Yara International -yhtiölle. Kaupan jälkeen Yara sai Suomessa lähes sadan prosentin markkinaosuuden lannoitteiden kaupassa ja se nosti heti hintoja 28 prosenttia.

Kaupasta vastasi Matti Vanhasen (kesk.) hallituksessa omistajaohjauksesta vastannut ministeri Jyri Häkämies (kok.), nykyinen EK:n toimitusjohtaja. Valtio sai GrowHowsta aikoinaan 208 miljoonaa euroa.

ILMOITUS

Talouselämä-lehti kertoi vuonna 2011, että valtion kaupassa käyttämä konsulttiyhtiö Aventum Partners sai kaupasta ”onnistumispalkkiona” 0,6 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä lisäksi valtio maksoi kaksi kertaa 10 000 euron kuukausipalkkion tehdystä työstä.

Yara sai myös Soklin

Samalla noin 200 miljoonalla Yara sai myös Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivosoikeudet, jotka arvioidaan fosforin ehtymisen takia miljardien arvoiseksi.

Yara on selvittänyt mahdollisuuksia Soklin avaamiseksi vuodesta 2007. Suunnitelman mukaan malmi rikastetaan Soklissa ja rikaste kuljetetaan jatkojalostettavaksi Norjaan Perämeren satamien kautta. Helmikuussa Suomen valtio ilmoitti olevansa valmis rahoittamaan Soklin kaivoshankkeeseen liittyvää auto-junakuljetusvaihtoehtoa, jossa rikasteet kuljetetaan ensin autolla Soklista Kemijärvelle ja sieltä edelleen junalla Perämeren satamiin.

Lopullinen päätös Soklin avaamisesta on tekemättä. Investointi olisi suuruusluokaltaan noin miljardi euroa ja työllisyysvaikutus noin 1 600 pysyvää työpaikkaa.

”Yara ulosmittaa”

MTK:n mukaan viljan ja lihan tuottajahintakehitys kotimaassa noudattelee pitkälti muissa EU-maissa vallitsevaa kehitystä toisin kuin lannoitteissa.

– Kotimaiset lannoitemarkkinat eivät toimi. Lannoitevalmistaja Yara käyttää Suomessa yli 80 prosentin markkina-asemaansa hyväkseen ja ulosmittaa viljelijöiden tuloja korkeilla lannoitteiden hinnoilla. Näyttää siltä, että Yara käyttää markkina-asemaansa tuottajien ryöstämiseen. Sen on korvattava viljelijöille koituneet menetykset ja laskettava lannoitteidensa hintoja, Leikkonen vaatii.