Suomi on niiden neljän EU-maan joukossa, joiden rahoitusvarat ovat suuremmat kuin velat, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa kirjassa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Kirja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen taloustutkijoiden pamfletti, jonka on kustantanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.
Suomen julkisen sektorin talous on tutkijoiden mukaan vakaammalla pohjalla kuin julkisuudessa on väitetty. Tilastojen mukaan vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat EU-maiden suurimmat. Kiitos tästä kuuluu eläkerahastoille.
– Kaikkein suurin varallisuus on Norjan julkisella sektorilla, kirjan toimittaja, erikoistutkija Heikki Taimio toteaa.
Suurin julkisen sektorin nettovelka on Kreikalla, Italialla ja Portugalilla.
Tutkijoiden mukaan kestävyysvajelaskelmissa ei ole otettu huomioon julkisia rahoitusvaroja, sillä muissa EU-maissa ne ovat kovin pienet
Kirjan tarkoituksena on JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan tuoda keskusteluun talouspoliittista näkemystä, joka eroaa nykyisestä valtavirrasta.
Tuloerot kasvuun laman myötä
Tutkijat kertovat, että tuloerojen kasvu ei ole seurausta talouskasvusta.
– Suomen tuloerot olivat pienimmillään koko 1990-luvun. Ne alkoivat kasvaa vasta laman myötä, Taimio toteaa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mukaan eriarvoisuuden vähentäminen edistää talouskasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitoksenkin mukaan talousahdingon selättämiseen auttaa paremmin elvytys kuin julkisen sektorin leikkaukset, säästöt ja kiristykset. Kiristykset saattavat Taimion mukaan pahentaa kestävyysvajetta, kun palkansaajien ostovoima ja verotuotot vähenevät.
– Maailmalla ehdotetaan taantumaan elvytystä, eikä kiristyksiä, niin kuin meillä Suomessa, Taimio toteaa.
Hyvinvointivaltio on vielä olemassa
Suomen hyvinvointivaltio on pärjännyt hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa monilla osa-alueilla, kuten tulonjaossa, innovatiivisuudessa ja julkishallinnon tehokkuudessa.
Kirjassa esitetään, että julkisen vallan toimintojen tehostaminen ja sitä kautta säästäminen saattaa heikentää joidenkin kansalaisryhmien hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä se loisi Suomesta pahoinvointivaltion.
Muista maista on esitetty otettavaksi keinoja Suomen tilanteen parantamiseksi.
Tutkijat tähdentävät, että suomalainen hyvinvointivaltio on kokonaispaketti, johon on vaikeaa sisällyttää yksittäisiä keinoja jonkun muun maan mallista.