Lehtikuva/Jussi Nukari

Kreikkaa seurataan hermostuksensekaisella pelolla joka puolella poliittista kenttää.

Kun Syriza voitti Kreikan parlamenttivaalit, Suomessa tyrmättiin puolueen talousohjelma.

Pääministeri Aleksander Stubb julisti heti vaalien jälkeen, että Kreikan veloista ei jousteta tippaakaan, koska ”suomalainen ei maksa Kreikan elvytystä”. Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pelkäsi tiistaina Ylen haastattelussa avointa selkkausta Kreikan ja EU:n välille.

Monen muun talousvallan käyttäjän tavoin Kangasharju myöntyisi vain ”kosmeettisiin” velkajärjestelyihin.

– Psykologista peliä: neuvottelu aloitetaan överitarjouksella, joka ei toteudu, poliittisen taloustieteen dosentti Teppo Eskelinen tulkitsee Syriza-kriittisiä lausuntoja.

– Ei ehkä täysin ymmärretä, miten tuhoisaa velkaohjelma ja Troikan politiikka on ollut Kreikassa. Jos ajattelee politiikan inhimillistä jälkeä, niin kuulostaa häiriintyneeltä puhua, että tässä meillä on yhteinen sopimus ja siitä pidetään kiinni.

ILMOITUS

Kreikalle syötetyn politiikan jäljellä Eskelinen viittaa maan velkataakan lisäksi bruttokansantuotteen pudotukseen, sosiaaliseen kriisiin, kuten terveysongelmiin, ja instituutioiden romahtamiseen.

”Dominoefekti tulossa ja se on oikein”

Suomen eliitti on pitkään puhunut yhteisestä eurooppalaisesta arvoyhteisöstä.

– Nyt paljastuu, miten ohutta puhe kansallista etua isommasta eurooppalaisesta ideasta on. Kun yritetään jostain suunnasta tuupata parempia instituutioita systeemiin, reaktio onkin, että sori, ei onnistu, ja vedotaan ”meidän veronmaksajiin”.

Kaikki tajuavat, että maksukyvyttömäksi kuristettu Kreikka ei tule maksamaan velkaa, joka on 170 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.

– Iso osa velasta on julkista rahaa, ja sitä vain on pakko leikata. Osa on myös velkaa korppikotkarahastoille, jotka ovat päässeet kuin koira veräjästä kaikista sijoittajavastuista.

– On velkojavaltioidenkin etu yrittää löytää kaikkia velkoja koskeva laaja ratkaisu, johon pakotetaan myös villit rahastot.

Rahoitusalalla pelätään, että Kreikasta lähtee dominoefekti, jos Syrizalle annetaan siimaa. Näin varmaan on, Eskelinen sanoo, mutta eikö kyse ole oikeutettujen vaatimusten dominoefektistä?

– Yhtä hyvin voi kysyä, minkälaisia dominoefektejä lasketaan liikkeelle, jos Kreikka pidetään pakkopaidassa.

Nopeita yllätyksiä voi tapahtua

Myös Syrizaa sympatisoivat yhteiskuntatutkijat seuraavat puolueen valtaannousua hermostuksensekaisella pelolla. Miten saadaan tarpeeksi nopeasti osoitusta Kreikan talouspolitiikan muuttumisesta?

Jos Syriza ei onnistu, seuraavana on äärioikeistolaisen Kultaisen aamunkoiton vuoro, Eskelinen arvioi.

– Keskustelu on liian keskittynyt Syrizan lyhytaikaisiin aikeisiin. Kontekstina on kuitenkin taloudellisesti ja sosiaalisesti tuhottu ja traumatisoitunut yhteiskunta, jossa voi nopeasti tapahtua arvaamattomia asioita.

– Jos kreikkalaisille jää syvä pettymys Syrizaan, seuraavat edes jonkinlaista ylpeyttä ja toivoa nöyryytetylle maalle antavat voimat tulevat Euroopan yhdestä pelottavimmista fasistiryhmistä.

Poliittinen kone puuttuu

Paljon puhuttu keynesiläisyys on tavannut olla kevyttä reagointia taloussykleihin. Syriza on poikkeus: se on keynesiläisin puolue, mitä uusliberaalissa Euroopassa on nähty.

Syrizan voitto nostaa ensimmäistä kertaa heterodoksiset taloustutkijat talouspoliittiseen valtaan. Julkisuus on keskittynyt valtiovarainministeri Janis Varufakisiin. Eskelinen mainitsee lisäksi London School of Economicsin marxilaisen talousprofessorin Costas Lapavitsasin, joka on keskeinen Syrizan neuvonantaja.

Puolueelta puuttuvat kuitenkin sellaiset ihmiset, jotka tietävät, miten käytännön poliittista peliä pyöritetään.

– Syriza heitetään nyt ilman poliittista konetta hallitsemaan kokonaista maata, jonka haluttaisiin kääntävän koko Euroopan tulevaisuus.

Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 30. tammikuuta Syrizan voittoa arvioivat myös Jussi Ahokas ja Lauri Holappa jutussa ”Suomi on jyrkimpiä Kreikka-kriitikoita”.

Lue kaikki Viikkolehden jutut ostamalla näköislehti.