All Over Press

Opintotukijärjestelmä luotiin hyvinvointivaltiota varten. Sen jälkeen sitä on kehitetty vain pakon edessä.

Kun opintotukijärjestelmä rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla, sitä ajateltiin yhtä aikaa kansantaloudellisena sijoituksena ja demokratisoivana sosiaaliturvan parannuksena.

Hyvinvointivaltion rakentaminen edellytti koulutetun työvoiman turvaamista. Koulutus tarkoittaa tuottavuutta ja ostovoimaa, ja nämä tarkoittavat talouskasvua. Lisäksi haluttiin tasa-arvosyistä turvata kaikille mahdollisuus koulutukseen.

Alun jälkeen opintotukijärjestelmää on kehitetty lähinnä pakkotilanteissa, kertoo Kelan opintototuen pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

Usein pakkotilanteet ovat liittyneet pankkeihin, joilla on ollut keskeinen asema tukijärjestelmässä, koska opintotuki on ollut valtaosaltaan lainaa. Lisäksi suomalainen opintolaina on muista pohjoismaista poiketen markkinaehtoista pankkilainaa eikä valtiolainaa.

Nykytuki on pankkien ja laman lapsi

ILMOITUS

Vuonna 1977 opintotuki uudistettiin. Keskellä lamaa, vuonna 1992, tehtiin suuri opintotukiremontti. Molempien syynä oli pankeilta tullut ilmoitus siitä, että ne eivät enää suostu myöntämään opintolainoja lakiin kirjatuilla ehdoilla.

– Oli säädetty katto opintolainan koroille, ja pankit tuumasivat, että saavat paremman katteen lainarahoilleen muualta, Lahtinen kertoo.

Pankit myös leikkasivat lainamääriä omavaltaisesti 70-luvulla ja kieltäytyivät mielenosoituksellisesti antamasta opiskelijoille täysiä lainoja. Valtio reagoi pienentämällä lainamääriä ja nostamalla enimmäiskorkoa. Samalla kuitenkin laajennettiin opintorahan saajien piiriä ja luotiin asumislisäjärjestelmä.

Pankkivallan seurauksena useampi opiskelija sai lopulta kokonaisuudessaan suurempaa tukea.

Sama toistui 1990-luvulla. Laman aikana yleinen korkotaso läheni 20 prosenttia, kun taas opintolainojen säädelty enimmäiskorko oli noin 12 prosenttia. Pankeissa laskettiin jälleen, että opiskelijat eivät ole kannattavaa liiketoimintaa.

– Esko Ahon hallituksessa tehtiin tiukassa tilanteessa hämmästyttävän hyvä ratkaisu: purettiin opintolainojen säätely ja tehtiin niistä markkinaehtoisia, mutta vastapainoksi opintoraha korotettiin yli kaksinkertaiseksi, Lahtinen sanoo.

Ensin leikataan, sitten nostetaan

Laman jälkeen tukea on vuorotellen leikattu ja korotettu. Tuen ehtoja on ensin helpotettu, sitten taas kiristetty. Järjestelmä on hajanainen ja sen kehittämisen suunta epämääräinen.

Mikä muutoksia on ohjannut viime vuosikymmeniä?

– Vaikka sanotaan, ettei puolueiden välillä ole eroja, niin onhan siinä isoja linjoja havaittavissa sen mukaan, mitkä puolueet ovat milloinkin hallituksessa, Lahtinen vastaa.

– Erot liittyvät siihen, ovatko keppipuolen muutokset ja kiristykset ensisijaisia vai sosiaalipoliittiset ja perusturvaan liittyvät kehittämiset.

Lahtinen ei halua nimetä puolueita, mutta yleisesti voi sanoa, että keskusta on korostanut opintotuen sosiaalipoliittista luonnetta, kun taas demarit ovat korostaneet lainapainotusta ja tiukentaneet tuen myöntämisen ehtoja.

Vasemmistoliitto on ollut mukana sekä leikkaamassa opintotukea (Lipposen hallituksessa vuonna 1995) että torppaamassa leikkauksia (Kataisen hallituksessa 2013–2014) ja vaatimassa tuen korottamista ja yhtenäistämistä. Kokoomus on ajanut tulorajojen nostamista ja tukenut lainapainotteisuutta.

Lainat nousussa

Opintotuki oli erittäin lainapainotteista vuoden 1992 remonttiin asti, mutta laina on muodostanut merkittävän osan tuesta myös sen jälkeen.

Lahtisen mielestä opiskelijat pyrkivät perusteettomastikin välttämään lainan nostamista. Lainan houkuttelevuutta on yritetty lisätä uudistuksilla. Muutaman viime vuoden aikana opintolainaa onkin nostettu hieman aiempaa enemmän.

Tänä vuonna opintotukea uudistettiin jälleen. Opintoraha sidottiin indeksiin ja rahan kuukausimäärää kasvatettiin. Samalla kokonaistukikuukausia leikattiin.

Lisäksi opintolainaa aletaan hyvittää uusille opiskelijoille. Jos korkeakouluopiskelija valmistuu määräajassa, Kela maksaa parhaimmillaan kolmanneksen opintolainasta.

– Jälleen hämmästyttävän hyvä suoritus hallitukselta ja jälleen kerran laman aikana, Lahtinen kehuu.

Kelan haluaa kehittää opintotukea muun muassa sitomalla kaikki sen osat indeksiin sekä yhtenäistämällä asumistukijärjestelmää niin, että Suomessa on yksi, yhtenäinen ja selkeä kaikkia koskeva asumistuki.

Opintotuesta enemmän perjantaina 12.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti.