Johan Alén

Kansan Uutisissa on alkukesän aikana keskusteltu kapitalismista. Onko se markkinataloutta, yhteiskuntatieteellinen käsite vai kirosana?

”Kapitalismi tarkoittaa rakenteellista pakkoa alistaa elämä arvonlisäyksen eli käytännössä sijoitustoiminnan ehtojen alaiseksi ja sen päämäärien palvelukseen”, kirjoittaa Terry Eagleton teoksessaan Miksi Marx oli oikeassa.

Eagletonin määritelmä on suhteellisen selkeä: kapitalismi on sijoittajavaltaa. Mutta mitä tekemistä sillä on Suomen historian, eurokriisin ja arjen kanssa?

Viikkolehti selvitti, miten historioitsija, työvoimapolitiikan tuntija ja sukupuolen tutkija lähestyvät kapitalismia.

Ei kapitalismia ilman sotilaita ja eriarvoisuutta

Suomen ja pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma muistuttaa, että kapitalismin historia on muutakin kuin markkinoita ja taloutta. Ilman sotalaivoja, siirtomaita ja valtion suojamuureja ei olisi kapitalismia.

ILMOITUS

Myös Suomeen kapitalismi tuli osin pakkojen kautta, kun valtio käytännössä kiristi talonpojat tervantuotantoon ja sitä kautta osaksi maailmankaupan verkostoa.

Sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen katsoo, kapitalismista puhuminen vie yhteiskuntakritiikin laajemmille ja poliittisesti aremmille aloille. Hän käyttää eurokriisiä esimerkkinä.

– Miksei puhuta suoraan siitä, että nykyisen kriisin syntynä syvinä on kasvanut eriarvoisuus ja epäreilut vaihtosuhteet yhteiskuntien välillä, Koistinen kysyy.

– Esimerkiksi saksalaista pääomaa pumppaamalla luotiin kupla, jota seurasi väistämättä kyllästymispiste ja romahdus. Jotkut siitä hyötyivät, jotkut hävisivät.

Myydään ihmistä ja ostetaan myös

Kapitalismi sanelee työn myymisen ja ostamisen ehdoilla, mitä elämässä tapahtuu, sanoo itsen kauppaamisesta työmarkkinoilla väitellyt Katariina Mäkinen.

Arjen näkökulmasta kapitalismi tarkoittaa esimerkiksi ihmissuhteiden välineellistymistä. Myyjänä, verkostoitumispakkoisena akateemikkona tai jutunpuutteisena toimittajana työskentely vaikuttaa siihen, suhtautuuko toisiin ihmisiin resursseina ja kilpailuetuina.

Ennen kaikkea kapitalismi tarkoittaa pakkoa.

– Jos ei ole perintöä tai pääomatuloja, joiden turvin elää, on tehtävä töitä. Silloin kapitalismi sanelee työn myymisen ja ostamisen ehdoilla, mitä elämässä tapahtuu.

Kapitalismi-kokonaisuus 8.8. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Lehden voi ostaa esimerkiksi Lehtiluukusta.