Lauri Hannus

Kuudesosa Helsingin Priden budjetista menee järjestyksenvalvontaan. Järjestäjät paikkaavat viime vuoden taloustappiota laskuttamalla yrityksiä näkyvyydestä ja kansalaisjärjestöjä soundiautoista. Miksei poliisi vastaa Pride-kulkueen turvallisuudesta?

Viime vuonna Helsingin Pride teki tappiota kymmeneksen liikevaihdostaan eli noin 7000 euroa. Tapahtumaa järjestävän HeSeta ry:n puheenjohtaja Olli-Pekka Koposen mukaan koko Pride-viikon suurin yksittäinen kuluerä on järjestyksenvalvonta lauantain tunnin mittaisessa Pride-kulkueessa.

– Olisimme iloisia, jos lehdistö herättelisi keskustelua tästä, eli onko se poliisi vai mielenosoituksen järjestäjä, joka vastaa turvallisuudesta. Esimerkiksi Tampereella kaupunki räätälöi turvallisuusjärjestelyn, jossa huomioitiin Pride-kulkueen erityisluonne, Koponen sanoo.

– Entä jos on yhdistys, jolla ei ole tällaista yrityksiä kiinnostavaa brändiä mutta jolla on tärkeä yhteiskunnallinen aihe, ja he järjestävät kymmenen tuhannen ihmisen mielenosoituksen. Pystyvätkö he järjestämään sen, jos yhdistyksen täytyy itse vastata järjestyksenvalvonnasta, Koponen miettii.

Onko poliisi suoraan vaatinut Priden järjestäjiltä mittavia turvallisuusjärjestelyjä?

– En sanoisi sitä suoraan vaatimukseksi, mutta aika pitkälle ohjeistukset tulevat poliisin kanssa käydyistä neuvotteluista, että kuinka paljon liikenteenohjaajia, kortillisia järjestyksenvalvojia ja niin edelleen.

ILMOITUS

Priden tuottaja Senni Moilanen kertoo käsittäneensä, että poliisi velvoittaa järjestämään laajan järjestyksenvalvonnan, koska Pride-kulkue olisi poliisin mukaan yleisötapahtuma eikä vain mielenosoitus.

– Lisäksi kulkueessa on mukana ajoneuvoja ja laki velvoittaa jokaista kohden kaksi järjestyksenvalvojaa, Moilanen sanoo.

Poliisi: päätös järjestyksenvalvojista Priden oma

Komisario Pekka Kallio, joka toimii Helsingin poliisin yleisjohtajana Pride-lauantaina, ihmettelee Priden järjestäjien käsitystä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen asiasta näin. Aikaisempina vuosina he itse ilmoittivat, että haluavat hoitaa järjestyksenvalvonnan nimenomaan ammattilaisten kanssa.

– Minä en ainakaan ole esittänyt vaatimusta, että Priden täytyisi palkata yksityisiä järjestyksenvalvojia.

Lauantain Pride-kulkue tulkitaan yleiseksi kokoukseksi, kun taas kulkueen päättävä puistojuhla on yleisötapahtuma. Poliisilla on enemmän velvollisuuksia yleisen kokouksen suhteen, ja siksi poliisi on mukana turvaamassa Pride-kulkuetta.

Kokoontumislain mukaan myös yleisen kokouksen järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä. Siksi järjestyksenvalvojia on oltava mukana. Poliisi arvioi vaatimansa valvojien määrän tapauskohtaisesti. On tapahtuman järjestäjästä kiinni, ovatko valvojat vapaaehtoisia vai palkattuja.

– Sama koskee myös isoja urheilutapahtumia. Jotkut niistä saattavat tuottaa voittoa, ja olisi ainakin minun mielestäni väärin, että yhteiskunta maksaisi turvapalvelut, Kallio sanoo.

Pride ei tosin ole voittoa tavoitteleva tapahtuma, vaan järjestäjät pyrkivät nollatulokseen.

– Meidän täytyy kohdella kaikkia järjestäjiä samalla tavalla. Talouspuoleen emme halua ottaa kantaa, Kallio vastaa.

Yritykset ja bilettäjät maksavat Priden

Pride-viikko rahoitetaan pääasiassa yritysyhteistyöllä, bileiden pääsylipputuloilla ja mainosmyynnillä. Järjestäjät ovat tuloksetta hakeneet tapahtumalle kulttuuritukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Tänä vuonna järjestäjät pyytävät kaikilta kulkueeseen ja puistojuhlaan osallistuvilta yrityksiltä maksuja. Esimerkiksi promootiopiste puistossa maksaa 1200 euroa.

Kansalaisjärjestöiltä veloitetaan rekalla osallistumisesta 2299 euroa, joka sisältää järjestyksenvalvonnan, äänentoiston ja sähkön. Omalla autolla osallistuvilta otetaan maksu vain järjestyksenvalvojista. Puistopöytää järjestöt pääsevät pitämään 300 eurolla. Hinnasta voi neuvotella, jos maksuvaraa ei ole.

– Puiston vuokra, bajamajat, lava, kulkue, nettisivut, työntekijän palkka, luvat, Moilanen luokittelee Priden kuluja.

Tiedotuksessa sählättiin: ”900 euroa mielenosoituksesta”

Toimittaja Suvi Auvinen kirjoittaa blogissaan, että Pride-kulkueeseen ilmoittautunutta pinkkimustaa blokkia kiellettiin jakamasta ”promootiomateriaalia”, elleivät mielenosoittajat maksa 900 euron jakomaksua.

”Kaikki jotka senaatintorilla jakavat ilmapalloja, flyereita ym. muuta kilpailevat samoista asiakkaista keskenään, joten on tasapuolista kaikkia mainostajia kohtaan, että kaikki maksavat siitä”, luki blokin saamassa viestissä.

Pinkkimusta blokki kuuluu Pride-liikkeen kapitalismikriittiseen siipeen. ”Me emme iloitse Gay Friendly -Helsingistä, joka on avoin ainoastaan valkoiselle ja kulutuskeskeiselle homokulttuurille”, blokin tiedotteessa kirjoitetaan.

Olli-Pekka Koponen sanoo, että kyse oli tiedotusvirheestä ja väärinkäsityksestä. Pride vaati jakomaksua vain voittoa tavoittelevilta tahoilta, ei järjestöiltä eikä mielenosoittajilta, ja maksusta on nyt luovuttu kokonaan. Pinkkimustat saavat siis jakaa flaikkujaan vapaasti.

– Itse puheenjohtajana haluaisin pitää Priden maanläheisenä ja kaikille avoimena tapahtumana. Haluamme pitää puistojuhlan ilmaisena, toisin kuin esimerkiksi Tukholmassa, jossa se on enemmän festarityyppinen.

Koponen pitää hyvänä, että pinkkimustien kaltaiset mielenosoittajat muistuttavat prideläisiä siitä, että aktivismia sukupuoli- ja seksuaalisuusvähemmistöjen puolesta tarvitaan edelleen.