Trendi joka kasvaa nopeimmin pohjoismaissa
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry ja Y-Säätiö vaativat yksin elävien sosiaalisen aseman ja palveluiden selvittämistä ja tilanteen parantamista parlamentaarisen valmistelun kautta. Ne luovuttivat asiaa koskevan kannanoton valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle keskiviikkona.
Järjestöjen mukaan yhden hengen asuntokuntien lisääntyminen on kaikkein voimakkainta ja nopeinta Pohjoismaissa. Osalla yksin elävistä on taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä, ihmissuhteisiin ja seksuaaliseen kanssakäymiseen, palveluihin ja käytännön elämään liittyviä pulmia.
Köyhyys vaanii yksinasujaa
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä 2,5 miljoonaa asuntokuntaa, joista yli miljoonassa asuttiin yksin. Yksin asuvista lähes puolet on 35–64 -vuotiaita, kolmannes 65 vuotta täyttäneitä ja neljännes alle 35-vuotiaita.
Yli 65-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa asuu yksin. Pääkaupungin väestöstä yli puolet asuu yksin. Maan laitosväestö koostuu pääosin yksinäisistä.
Vaikka Suomen kaikista asuntokunnista EU-mitassa harva elää köyhyysrajan alapuolella, on köyhiä yksinasuvia ruokakuntia 31,5 prosenttia. Luku on Bulgarian jälkeen toiseksi eniten EU:ssa, sanoo Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Usein ongelmat kasautuvat yksin asujille
Yksin asuvien henkilöiden terveydentila on huonompi ja heidän kuolleisuutensa on muuta väestöä korkeampi. Yksin asumiseen voi myös liittyä yksinäisyyden tunnetta tai sosiaalista eristäytyneisyyttä.
Toimeentulotukea saavien henkilöiden joukossa yksinäiset ovat voimakkaasti yliedustettuina, sillä jopa 71 prosenttia toimeentulotukea saavista asui yksin vuonna 2010.
Asunnonhakijoiden jonoissa yksinäiset ovat suurin hakijaryhmä, sillä pieniä halpavuokraisia asuntoja on rakennettu suurimmissa kaupungeissamme vähän. Yksinelävien asuntokuntien nopea lisääntyminen edellyttää yhdyskunta- ja asuntosuunnitteluun uutta ajattelua.
– Asuntopolitiikan tavoitteena on Suomessa jo pitkään ollut asumisväljyyden lisääminen. Tämä asuntorakenteen muutos ei ole kuitenkaan seurannut yksin elämisen trendin lisääntymistä ja yksinelävien tarpeita. Asunnottomien joukosta jopa 85 prosenttia on yksineläviä, kertoo Kaakinen.
Koko elämä yksin
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtajan Virpi Dufvan mukaan monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat elävät nuoruudestaan saakka yksin. Erillisryhmänsä muodostavat iäkkäiden vanhempien kanssa asuvat aikuiset henkilöt, noin 70 000 ihmistä. Vanhempien kuollessa nämä henkilöt jäävät yksin.
Valli ry:n puheenjohtaja Vappu Taipale muistutti, että Suomessa on toteutettu monia suuria uudistuksia laajapohjaisen parlamentaarisen valmistelun kautta.
– Parlamentaarinen komitea kytkee yhteiskuntamme kaikki osapuolet tarvittavien uudistusten toteuttamiseen. Tästä hyvä esimerkki on vuosina 1966–1970 Naisten asemaa selvittänyt komitea, joka johti tasa-arvoasiain neuvottelukunnan syntyyn ja lukuisiin todellisiin parannuksiin. Toisena esimerkkinä on parlamentaarinen liikennekomitea, jonka ehdotusten ansiosta liikennekuolemat puolitettiin Suomessa vuosina 1973–78.