– Se, että suomalaisyrityksillä on tytäryhtiöitä veroparatiiseissa, ei välttämättä hirveästi yllättänyt. Sen sijaan yllättävää oli se, miten paljon Alankomaihin menevistä ja sieltä tulevista sijoituksista vain kanavoidaan maan läpi, arvioi selvityksen kirjoittaja, tutkija Matti Ylönen.
Hän lisää, että toiminta on merkittävää ilman Alankomaitakin.
– Toinen vähän hämmentäväkin seikka on paluuvirtauksen osuus ja mittakaava.
Suomesta oli vuoteen 2012 mennessä tehty 5,8 miljardin euron edestä sijoituksia eri maiden holding-yhtiöihin, jotka olivat sijoittaneet varat takaisin Suomeen.
Tutkimusta tällaisesta ”paluuvirtauksesta” on tehty vähän, mutta kansainvälisten esimerkkien valossa osa siitä liittyy veronkiertoon.
Ensimmäinen kattava raportti
Tutkimuksen pohjana olivat yhtiöiden tilinpäätökset, sijoitustilastot ja yritysten vapaaehtoinen veroraportointi. Selvityksessä käytettiin Yhdysvaltain viranomaisten käyttämän NBER-tutkimuslaitoksen veroparatiisilistaa, jota täydennettiin suomalaisyritysten holding-yhtiötoiminnassa tärkeillä Belgialla ja Alankomailla.
Finnwatch kertoo vastaavansa kasvavaan kiinnostukseen suomalaisyhtiöiden kansainvälisestä verosuunnittelusta ja veroparatiisikytköksistä. Laajaa ja järjestelmällistä arviota aiheesta ei ole aiemmin tehty, vaikka esimerkiksi yksityisten terveystalojen harjoittamasta verosuunnittelusta on käyty keskustelua.
Verohallinnon arvion mukaan suuryritysten verosuunnittelu vie Suomelta vuosittain 320 miljoonaa verotuloja. Raportissa ilmiötä tarkastellaan myös esimerkkiyritysten kautta.
Paitsi pöytälaatikkoyhtiöiden käytöstä, Finnwatch julkaisee ensimmäistä kertaa tilastotietoa holding-yhtiöiden käytöstä Suomen ja Alankomaiden välisessä sijoitustoiminnassa.
Alankomaat pöytälaatikkoyhtiöiden kotina
Holding- tai pöytälaatikkoyhtiö perustetaan lähinnä omistamaan monikansallisen konsernin muita yhtiöitä. Joskus tytäryhtiöillä voi olla todellisiakin omistuksia, mutta vain harvoin todellista liiketoimintaa. Usein motiivina on verosuunnittelu.
Erityisesti Alankomaat tarjoaa suuryhtiöille monia mahdollisuuksia välttää veroja ja kotiuttaa näin hankitut voitot helposti kotimaihinsa. Todellisen liiketoiminnan puute on yksi OECD:n neljästä veroparatiisikriteeristä. Alankomaissa on enemmän ulkomaisten yhtiöiden omistamia holding-yhtiöitä kuin missään muualla Euroopassa.
Alankomaat on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Kahdellakymmenellä liikevaihdoltaan suurimmalla suomalaisyrityksellä on tutkimuksen mukaan yhteensä 225 tytäryhtiötä Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja muissa yrityksille suunnatuissa veroparatiiseissa. Jos luvusta vähentää Belgian ja Alankomaat, on yhtiöitä 124.
Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä suorista sijoituksista on tehty holding-yhtiöihin. Ilmiö toimii myös toisinpäin, sillä Alankomaista Suomeen tulevissa suorista sijoituksista yli 70 prosenttia tuli holding-yhtiöistä.
Yli 400 yhtiötä veroparatiiseissa
NBER-listauksen lisäksi veroparatiisitytäryhtiöitä tutkittiin myös Orbis-tilinpäätöstietokannan avulla. Se löytää kaikille suomalaisyrityksille 438 tytäryhtiötä veroparatiiseissa. Alankomaissa ja Belgiassa näistä sijaitsee 205 yhtiötä.
Suomalaisyhtiöillä on tilinpäätösten ja Orbiksen perusteella monia tytäryhtiöitä myös pienillä veroparatiisisaarilla. Esimerkkejä näistä ovat Caymansaaret, Kypros ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Näiden minivaltioiden tytäryhtiöistä ei saa juuri mitään julkisia tietoja.
Joskus veroparatiiseissa on myös todellista liiketoimintaa, kuten myyntiä lähialueilla. Tällaisesta tapauksesta raportissa käy Metsäliiton tytäryhtiö Metsä Board (entinen M-Real), jonka tutkijaryhmälle antamista tiedoista selviää, ettei liiketoiminnalla ole saavutettu verohyötyjä.
Vapaaehtoisuus kiva ele, muttei riitä
Finnwatch käy raportissaan läpi myös kahden vapaaehtoisen veroraportoinnin aloittaneen yrityksen, Fortumin ja Terveystalon, selvitykset. Järjestö pitää vapaaehtoisuutta tervetulleena avauksena, mutta toteaa samalla sen rajallisuuden.
– Fortum ei käsittele raportissaan lainkaan sen Alankomaiden, Luxemburgin ja Belgian holding-yhtiöitä, vaikka niiden kautta pyöritetään kymmenien miljoonien eurojen liiketoimintaa, raportissa arvioidaan.
Terveystalon veroraportoinnissa taas ei kerrota mitään yhtiön vuonna 2012 julkisuuteen nousseesta verojärjestelystä. Muutenkin vapaaehtoisten raporttien pohjalta on Finnwatchin mukaan paha arvioida yhtiöiden verosuunnittelun vastuullisuutta.
Sauma puuttua verosuunnitteluun
Euroopan unioni uudistaa vuonna 2014 emotytäryhtiödirektiiviään. Finnwatch ehdottaa, että Suomi puuttuu neuvotteluissa voimakkaasti aggressiiviseen verosuunnitteluun. Järjestö listaa raporttinsa lopuksi useita muitakin toimenpiteitä veronkierron välttämiseksi.
Finnwatch on suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Raportti on julkaistu osana Finnwatchin Kestävän talouden ohjelmaa, jonka yhteistyökumppaneita ovat palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK sekä kansalaisjärjestöt Kepa ja Attac.