Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden ja Hämeenlinnan kirvesmiehet kokoontuivat lauantaina 31. syyskuuta keskustelemaan tulevista tes-tavoitteista ja alan ajankohtaisista kysymyksistä Rakennusliiton tiloihin Helsinkiin.
Eri kaupunkien osastojen vuorovuosina järjestämällä tapaamisella on pitkät perinteet. Ensimmäinen kirvesmiestapaaminen järjestettiin 1948 Helsingin ja Turun yhteistyönä. Muut kaupungit ovat liittyneet mukaan vuosikymmenten varrella.
– Isäni Aulis oli ay-aktiivi, olen ollut tapaamisissa mukana 70-luvulta lähtien. Silloin käytiin kiivaampia vääntöjä ja tehtiin kannanottoja muistakin kuin ammattiasioista. Etelä-Afrikasta, Shellistä, kaikesta mitä maailmalla tapahtui, muisteli Reini Helassalo Tampereelta.
Mitä velvoitteita työnantajille on papereissa?
Mustajärvi vastaili kysymyksiin
Osastojen kerrottua terveisensä piti kansanedustaja Markus Mustajärvi poliittisen tilannekatsauksen ja kertoi muun muassa työllisyysnäkymistä sekä lisätalousarvion rakennushankkeista. Keskustelua käytiin sekä alustuksen pohjalta että ohi, yksityiskohdista siinä kuin isommista linjoista.
Harri Lahdenperä Hämeenlinnasta tiedusteli, voidaanko työtön pakottaa työssäkäyntialueen laajentamisen myötä myös osa-aikatyöhön 1,5 tunnin työmatkan päähän. Mustajärvi ei uskonut uudistuksen olevan aivan ”niin raaka”.
Mika Kivioja Tampereelta otti esille taloyhtiöiden putkiremontin kilpailutusperusteet ja aliurakoiden ketjutuksen. Manu Kivisaari Helsingistä totesi keskustelussa, ettei ongelma ole aliurakointi sinänsä, vaan urakoiden ketjuttaminen ketjuttamisen perään.
Runsaasti keskustelua syntyi rakennushankkeiden ja työllisyysnäkymien lisäksi muun muassa sovitellusta päivärahasta, työkalukorvauksista, karensseista, varaluottamusmiesten irtisanomissuojasta ja työtaistelutoimenpiteiden käytöstä yleensä.
Kiivainta keskustelua syntyi lomapalkkojen maksusysteemistä ja määräaikaisista lomauttamisista 90 päivän sääntöineen, joista oltiin – ehkä ainoana asiana koko kokouksessa – selkeästi kahta eri mieltä.
”Aikamoisia lahjoituksia työnantajille”
Keskitetyn palkkaratkaisun ehdot saivat odotetusti kritiikkiä osakseen. Sen katsottiin laskevan ostovoimaa enemmän kuin on uskoteltu ja palkankorotusten tulevan lisäksi valtion kautta työntekijöiden itse maksettaviksi.
– Eivätkö ne jo naureskele siellä, että tähänkö nämä tyytyvät, Helsingin kirvesmiesten Heikki Hirvonen kyseli Mustajärveltä tämän kollegoiden suhtautumisesta työntekijöiden vaatimattomiin vaatimuksiin.
– Lähtökohtaisesti SAK:n laskelmat olivat niin, että palkat laskevat, eivät nouse, huomautti Helassalo.
– Mitä velvoitteita työnantajille on papereissa? Kai siellä pitää olla jonkinlaisia velvoitteita heillekin. Miten tätä voi ymmärtää, kyseli Väinö Laine Turusta.
– En tiedä, pitääkö sitä yrittääkään ymmärtää, totesi Rakennusliiton työehtotoimitsija Kari Lamberg, joka oli kertomassa neuvottelujen etenemisestä erityisesti urakkatyöryhmän osalta.
– Hyvä, että linjattiin jo liittovaltuustossa, ettei hyväksytä näitä aikamoisia lahjoituksia työnantajalle, totesi Helsingin kirvesmiesten Matti Piirainen työmarkkinasyksyn kokonaisratkaisuista.
Rakennusliitto jäi odotetusti tupon ulkopuolelle. Piiraisen mukaan työntekijäpuolella ollaan oltu liian kilttejä nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa työnantaja hyökkää suoraan työntekijöiden oikeuksia vastaan. Tästä arviosta kokouksessa oltiin varsin yksimielisiä.