Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki arvioi, että yksi vaikeimmista asioista vasemmistoliitolle hallituksen torstaina hyväksymässä rakenneuudistuksessa ovat opintotuen muutokset.
– Opintotukeen emme olisi halunneet koskea lainkaan. Vasemmisto onnistui kuitenkin torjumaan lainapainotteisen opintotuen, mikä edelleen itsepintaisesti tuotiin neuvottelupöytään ja oli pohjaesityksessä, opintotukiasioista hallituksessa vastaava Arhinmäki kirjoitti blogissaan myöhään torstai-iltana.
– Nyt saavuttamassamme kompromississa opintotukiaikaa tullaan jatkossa rajaamaan niin, että uusien opiskelijoiden tukijakso on tutkinnon tavoiteaika plus viisi kuukautta.
Keskimääräinen maisterintutkinnon suorittamisen tavoiteaika on nyt viisi vuotta. Opintotukea saisi näin ollen viisi vuotta ja viisi kuukautta.
Arhinmäen mukaan säästyvä summa käytetään kokonaan opintorahan korottamiseen.
– Uusien opiskelijoiden opintotuki tulee siis olemaan kestoltaan hieman nykyistä tukijaksoa lyhyempi, mutta tasoltaan korkeampi, korotusta entiseen on arviolta noin 30 euroa kuussa, hän toteaa.
Opintotuki indeksiin
Arhinmäki muistuttaa myös siitä, että viime kevään kehysriihen päätösten mukaisesti opintoraha sidotaan valtion budjetin päätöksissä indeksiin ensi vuoden elokuusta lähtien. Indeksiin sitominen on ollut pitkään opiskelijaliikkeen päätavoitteita opintorahan suhteen.
Tulossa on myös sadan euron korotus kuukaudessa opintolainan valtiontakaukseen. Lisäksi nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä korvataan opintolainahyvitysjärjestelmällä, jonka tarkoitus on kannustaa tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen.
Muita muutoksia ovat esimerkiksi itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajojen vaiheittainen korotus ja maahanmuuttajille tarkoitettu lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistavan koulutuksen ottaminen opintotuen piiriin.
Kaikki eskariin
Koulutuksen osalta Arhinmäki lukee vasemmiston suuriksi saavutuksiksi sen, että kaikki lapset saadaan esikouluun sekä sen, että oppivelvollisuutta pidennetään.
– Laadukas esiopetus on kaikkien lasten perusoikeus, hän toteaa.
Nykyisin esiopetus on vapaaehtoista ja noin 2–3 prosenttia 6-vuotiaista ei ole ollut sen piirissä.
Oppivelvollisuus laajennetaan 17 ikävuoteen. Arhinmäki pitää sitä tärkeänä siksi, että näin peruskoulunsa päättävät nuoret eivät jää tyhjän päälle.
– Tällä hetkellä näin tapahtuu vuosittain noin 5 000 nuorelle. He ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä, ja tällä uudistuksella on suuri vaikutus heidän elämäänsä.
Rakenneuudistuspaperin mukaan oppivelvollisuusvaihtoehtoja peruskoulun jälkeen ovat lukien ja ammattikoulun lisäksi kymppiluokka, työpajatoiminta ja oppisopimuskoulutus.