Euroopan unionin valtiovarainministerit eivät päässeet yksimielisyyteen veronkierron torjunnasta Ecofin-neuvoston kokouksessa tiistaina. Itävalta ja Luxemburg vastustivat päätöksen tekemistä.
Päätöksenteon viivästyminen tuli selväksi tiistaina iltapäivällä, kun Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter ilmoitti, ettei EU:n tulisi edetä asiassa muuta maailmaa nopeammin. Hän totesi kuitenkin sinänsä hyväksyvänsä päätöstekstin, ”muttei tänään”.
EU:n huippukokouksen Eurooppa-neuvoston on tarkoitus käsitellä veronkiertoa 22. toukokuuta. Kyse on rahamääräisten sijoitusinstrumenttien verotuksen yhtenäistämisestä säästöverodirektiiviä uudistamalla. Yksinkertaisin esimerkki instrumentista ovat pankkitalletukset.
Esimerkiksi Itävalta perii ulkomaisten tallettajien saamista korkotuotoista 35 prosentin veron, jonka se tilittää tilinomistajan kotimaalle. Tietoa tilinomistajista ei kuitenkaan anneta. Tämä ei ole riittänyt EU:lle, vaan tavoitteena on saada korkotulo verotetuksi asuinmaan lakien mukaan.
EU:ssa vallalla oleva vaatimus edellyttäisi niin sanottua automaattista tietojenvaihtoa maiden välillä.
Ecofin-neuvosto antoi kuitenkin Euroopan komissiolle neuvotteluvaltuudet keskusteluihin säästöverosopimusten muuttamisesta verokeitaina tunnettujen Euroopan maiden Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa.
Itävallassa ja Luxemburgissa on laajat rahoitussektorit, joissa on perinteisesti runsaasti ulkomaista toimintaa. Luxemburgia pidetään yleisesti verokeitaana, mutta Itävalta jätettiin listaamatta esimerkiksi Kansan Uutisten Viikkolehden 12. huhtikuuta julkaisemassa veroparatiiseina pidettyjen alueiden kartassa (kansainvälisten lähteiden vertailun perusteella). Kartta julkaistaan nyt oheisena.
Maailman veroparatiisikeskittymiä ovat Eurooppa ja Karibianmeren saaret.