jarmo lintunen

Valtiovarainvaliokunnan mukaan Suomi on asettanut itse itselleen tiukemmat tavoitteet. Eduskunta käsittelee sopimusta torstaina.

EU:n talouskuria koventava paketti eli sopimus ”talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä” on eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä torstaina kyselytunnin jälkeen.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö valmistui keskiviikkona. Valiokunta totesi, ettei sopimus ratkaise akuuttia talous- ja velkakriisiä, mutta sen pohjalta voidaan nykyistä aiemmin ja tehokkaammin puuttua jäsenmaiden julkisen talouden liiallisiin alijäämiin ja velkaongelmiin.

Talousunionin vahvistamista koskeva sopimus asettaa julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan tasapainotavoitteen. Julkinen talous on sopimuksen mukaan tasapainossa, kun jäsenvaltion rakenteellinen alijäämä ei ylitä 0,5 prosenttia suhteessa markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen. Yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta se ei saa ylittää maissa, joissa julkinen velka on merkittävästi alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvat riskit ovat vähäiset.

Valtiovarainvaliokunnan mukaan sopimus ei aseta Suomen talouspolitiikalle tiukempia tavoitteita, kuin mitä Suomen on omista lähtökohdistaan perusteltua tavoitella. Nykyinen valtioneuvoston asettama julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman tavoite 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta on selvästi sopimuksen edellyttämää tavoitetasoa tiukempi, se toteaa.

Hallituspuolueet liittivät mietintöön lausumaesityksen. Sen mukaan ”eduskunta edellyttää, että vaiheittaisten muutosten kumulatiivinen vaikutus eduskunnan budjettivaltaan sekä kansalliseen suvereniteettiin on otettava korostetun huolellisesti huomioon, jos EU-sääntelyä jatkossa aiotaan edelleen vahvistaa kansallista päätöksentekoa rajoittavalla tavalla”.

ILMOITUS

Vasemmistoliitto keskusteli

Talouskurisopimuksesta keskusteltiin keskiviikkona myös vasemmistoliiton puoluehallituksessa puoluevaltuuston jäsenen Antti Ronkaisen tekemän esityksen pohjalta.

”Koska talouskurisopimus tulee sementoimaan oikeistolaisen leikkauspolitiikan ja syventämään Euroopan taantumaa, vasemmistoliitto ei hyväksy talouskurisopimusta vaan vaatii investointeja koulutukseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin sekä finanssikapitalismin laittamista kuriin”, Ronkainen esitti marraskuun puoluevaltuustossa.

Puoluevaltuusto ei hyväksynyt Ronkaisen tekemää esitystä. Puoluehallitus keskusteli keskiviikkona puoluesihteeri Sirpa Puhakan mukaan asiasta, mutta ei tehnyt päätöksiä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kertoo ryhmän käsittelevän asiaa torstaina ennen eduskunnan täysistuntoa. Puolueen edustajat ovat hyväksyneet sopimuksen valiokunnissa.

”Ei estä elvyttämistä”

Annika Lapintien mielestä kurisopimus voidaan hyväksyä. Se viedään Suomen lainsäädäntöön niin, että eduskunnalla säilyy taloudellinen päätösvalta, hän perustelee.

– Jos tulee taloudellinen kriisitilanne, niin hallituksen on annettava siitä eduskunnalle selonteko tai vielä vakavammassa tapauksessa tiedonanto. Eduskunnalle jää täysi valta toimia ylimpänä päättävänä elimenä niin kuin sille kuuluukin.

Sopimus ei estä eduskuntaa tekemästä työllisyyttä tukevia toimia tai elvyttämästä, vaan eduskunnan viimekätistä päätäntävaltaa kunnioitetaan, Lapintie sanoi keskiviikkona KU:lle.

– Tämä on se perustelu, miksi olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että sopimus on hyväksyttävissä.

– Kurisopimus tai ei kurisopimusta, niin minusta meidän pitäisi keskittyä työllisyyttä tukevaan toimintaan, turvaamaan hyvinvointipalvelut, ja se on poliittista päätöksentekoa, mihin painopiste laitetaan.

Annika Lapintien mukaan sopimus ei tuo todellisuudessa mitään uutta taloudenpitoon.

– Nämä ovat niitä samoja säännöksiä, jotka ovat olleet ennenkin hyvän taloudenpidon ja Emu-vaatimusten mukaisia. Ongelma on siinä, että kaikki maat eivät ole niitä noudattaneet. Suomi on.