Ylä-Kemijoen aluelautakunta järjestää kuntapalvelut jokivarren yhdeksässä kylässä kaikkiaan noin tuhannelle asukkaalle. Lautakunnan syyskokouksessa Vanttauskoskella työjärjestyksen tärkein asia onkin esitys lautakunnan ensi vuoden talouskehykseksi.
Ennen talousasioita käydään kuitenkin läpi Rovaniemen kaupunkistrategian 2013–2016 päivitysesitys. Päätökseksi tulee, että asiakirjasta pitää poistaa kaikki tällaisille papereille tyypilliset pyritään ja selvitetään -vesityssanat.
Aluelautakunta pysynyt budjetissaan
Strategioista siirrytään talousasioihin. Ne esittelee koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki.
– Olette tähän saakka vuotta pysyneet 2,1 miljoonan vuosibudjetissanne ja jopa hieman alittaneetkin sitä, hän kehaisee aluelautakuntaa, joka vastaa alueensa kylien koulu- ja päiväkotitoiminnasta, terveydenhuollosta, vanhushuollosta ja kotihoidosta sekä nuorisotoiminnasta ja kulttuuri- ja liikuntapalveluista.
Vuodelle 2013 virkamiestyönä tehty kaupungin alustava budjettiesitys nipistäisi hieman Ylä-Kemijoen aluelautakunnan rahoja.
– Kai me juuri ja juuri esitetyllä rapialla kahdella miljoonalla selviämme, toteaa Pirttikosken kylää edustava aluelautakunnan puheenjohtaja Kauko Leiviskä.
Ei saa politisoida
Ensimmäistä kauttaan aluelautakunnassa istuva Sanna Petäjäjärvi toteaa kokouksen jälkeen, että aluelautakunta on ollut hänelle positiivinen yllätys.
– Se pitää kylät yhdessä ja saamme myös paremmin vaikutettua, hän pelkistää.
Hän pitää tärkeänä, että aluelautakuntien jäsenet valitaan jatkossakin kaikille kyläläisille avoimessa kokouksessa.
– Jos valinnoissa mentäisiin poliittisiin mandaatteihin, se tuhoaisi idean kylien väen aluelautakunnasta, toteaa myös Tennilän kylän varaedustajana kokoukseen osallistunut Eini Marja Tennilä.
Lähidemokratiaa 1990-luvulta lähtien
Rovaniemen maalaiskunnassa lähidemokratian kehittämismahdollisuuteen tartuttiin jo 1990-luvun alussa.
– Silloisesta vapaakuntakokeilusta kiinnostui Ylä-Kemijoen alue, jonka yhdeksän kylää olivat pitäneet tiivistä yhteyttä keskenään jo monia vuosia. Ne perustivat aluelautakunnan, joka sai tehtäväkseen hoitaa kunnan kaikkien lautakuntien tehtävät kyliensä alueella, kertoo maalaiskunnassa tuolloin työskennellyt nykyinen Rovaniemen kaupunginsihteeri Kaisa Laitinen.
Uudelleen aluelautakunnista kiinnostuttiin kylissä sen jälkeen kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2005 ja Rovaniemestä tuli alueeltaan Euroopan laajin kaupunki.
– Lopputulos kylien asukkaiden kuulemisista on se, että ensi vuoden alussa Rovaniemellä aloittaa valtuuston yksimielisellä päätöksellä viisi uutta aluelautakuntaa Ylä-Kemijoen mallin perustalta, työryhmän sihteerinä toiminut Kaisa Laitinen toteaa.
Nimet vaihtelevat, tehtävät samat
Kuntien alueellisten toimielinten nimet vaihtelevat kyläparlamentista kuntatiimiin ja kylien neuvottelukunnista alueraatiin ja aluelautakuntiin saakka.
Valtiovarainministeriön selvitys Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa (VM 27/2012) osoittaa, että tehtäviltään muodostetut kunnanosaelimet ovat Rovaniemeä lukuun ottamatta melko lailla samanlaisia. Pääsääntöisesti niiltä puuttuu päätösvalta alueensa asioissa.
Kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeen nyky-Saloon perustettiin biisi aluetoimikuntaa. Niiden tehtäväksi annettiin ”valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita ja toimia asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon”.
Pelkkien esitysten ja aloitteiden tekeminen kuntien päätöselimille ei ole aluetoimikuntien jäseniä Salossa tyydyttänyt. Niissä toimivat ovat kyselleet, että mitähän varten niitä yleensä on perustettu.
– Kuntaliitokset varmaankin lisääntyvät ja tästä meidän Rovaniemen päätösvaltaisesta aluelautakunta-mallista tulee nyt jatkuvasti kyselyitä eri puolilta maata, Kaisa Laitinen toteaa.
Mitä kaikkea Ylä-Kemijoen aluelautakunta syyskokouksessaan käsitteli? Laajempi juttu asiasta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 12. lokakuuta.