Lauri Hannus

Kurdilapsia voi tukea edelleen

Pelastakaa Kurdistanin lapset -järjestö toimii yhä, joskin tilanne alueella on rauhoittunut ja Kurdistanin alue on nykyään autonominen. Järjestön projekteihin kuuluvat esimerkiksi tyttöjen turvakoti, nuorten vapaa-ajan keskus ja lasten sairaalahoitojen tukeminen.

Rauhanliiton mukaan kummilapsiohjelmaan hyväksytään perheet, joissa ainakin toinen lasten vanhemmista on kuollut tai isä on vammautunut niin, ettei voi ansaita toimeentuloa, tai jos perheessä on vähintään kaksi vammautunutta lasta. Tukea lapselle annetaan 18-vuotiaaksi asti.

Kummeina toimivat maksavat 20 euron kuukausimaksun. Halutessaan voi tukea joko lapsiryhmää tai nimikkolasta.

Maila Hölttä avusti 21 vuoden ajan irakilaista Hoshiar Muradia, jonka Kurdistanin kansanmurha jätti orvoksi.

Saddam Husseinin joukot hyökkäsivät sinappikaasulla ja sariinilla Pohjois-Irakin kurdialueella sijaitsevaan Halabjan kaupunkiin vuonna 1988. Kyseessä oli suurin koskaan siviilejä vastaan tehty kaasuhyökkäys, joka tappoi viisi tuhatta ihmistä.

ILMOITUS

Uhrien joukossa olivat tuolloin kaksivuotiaan Hoshiar Muradin vanhemmat ja suurin osa suvusta. Perheen seitsemästä lapsesta kuusi pelastui, koska he olivat kauempana kaupungista.

Lapset pakenivat Iranin puolelle ja asuivat vuoden teltoissa pakolaisleirillä.

– En voi ikinä selittää sitä. Et voi kuvitella sitä elämää. Menetimme kaiken eikä meillä ollut syötävää. Jotkut söivät puiden lehtiä, Murad muistelee.

Ruuan lisäksi leiriltä puuttuivat huolta pitävät aikuiset. Toiseksi vanhin sisar otti vastuun neljästä nuoremmasta veljestä.

Kun sisarukset palasivat Kurdistanin alueelle, heillä ei ollut toimeentuloa. Kaikki oli kallista ja Kurdistan sekasortoinen.

Avuksi tuli vuonna 1991 perustettu kansainvälinen Pelastakaa Kurdistanin lapset -liike. Suomessa Rauhanliitto osallistui liikkeeseen järjestämällä kurdilapsille kummeja Suomesta. Keravalainen Maila Hölttä tuli toimintaan mukaan tuttavan kautta ja lupautui Muradin kummiksi.

Hölttä avusti Muradin perhettä kuukausittain kahdenkymmenen vuoden ajan lukuun ottamatta Irakin sotaa, jolloin avun perillepääsy oli epävarmaa.

Suomalainen sijaisäiti

Höltän apu mahdollisti Muradille koulunkäynnin.

– Maila oli pelastava enkeli. Kerroin kaikille koulussa, että minulla on suomalainen äiti, Murad sanoo.

Murad selvitti lukion luokkansa parhaana. Hän valmistui lääkäriksi kaksi vuotta sitten ja työskentelee nyt sairaalassa Sulaimaniyan kaupungissa yhdessä veljensä kanssa.

Vanhin veljeksistä on kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja. Lisäksi yksi veli opiskelee Delhissä tietojenkäsittelytiedettä. Sisar taas luopui opinnoista ja omisti elämänsä veljille.

Lapsena Murad kirjoitti Höltälle kirjeen vähintään joka vuosi. Viime aikoina he ovat pitäneet yhteyttä sähköpostitse ja Facebookissa.

Kulttuurimatka Helsinkiin

Ennen eläkkeelle siirtymistään toimittajana työskennellyt Hölttä kävi ihmisoikeusmatkalla Turkin kurdialueilla vuonna 1996.

– Jokaista askeltamme vahdittiin. Meitä kuulusteltiin jatkuvasti ja jäin miettimään, että vaaransikohan matka alueen asukkaiden tilanteen, Hölttä kertoo.

Näiden muistojen sekä Irakin levottomuuksien takia Hölttä ei uskaltanut matkustaa Kurdistaniin tapaamaan Muradia.

Suomella puolestaan ei ole virallista edustusta Irakissa, ja kurdina Muradin on muutenkin vaikeaa saada viisumi. Höltän kutsun avulla Muradille järjestyi viisumi Turkin puolelta. Kummilapsi ja sijaisäiti tapasivat 21 vuoden tukisuhteen jälkeen ensimmäistä kertaa heinäkuun lopussa.

Vierailun aikana Hölttä ja Murad muun muassa kävivät Ateneumissa katsomassa Helene Schjerfbeckin 150-vuotisnäyttelyä ja kuuntelemassa Sibeliuksen viulukonserttoa.

Murad toivoo pääsevänsä joskus Suomeen opiskelemaan lisää lääketiedettä.

– Haluaisin tulla toimeen erikoislääkärinä äitini maassa eli Suomessa.

Kurdilapsia voi tukea edelleen

Pelastakaa Kurdistanin lapset -järjestö toimii yhä, joskin tilanne alueella on rauhoittunut ja Kurdistanin alue on nykyään autonominen. Järjestön projekteihin kuuluvat esimerkiksi tyttöjen turvakoti, nuorten vapaa-ajan keskus ja lasten sairaalahoitojen tukeminen.

Rauhanliiton mukaan kummilapsiohjelmaan hyväksytään perheet, joissa ainakin toinen lasten vanhemmista on kuollut tai isä on vammautunut niin, ettei voi ansaita toimeentuloa, tai jos perheessä on vähintään kaksi vammautunutta lasta. Tukea lapselle annetaan 18-vuotiaaksi asti.

Kummeina toimivat maksavat 20 euron kuukausimaksun. Halutessaan voi tukea joko lapsiryhmää tai nimikkolasta.