Lauri Hannus

Sosiaaliturva laahaa todellisuuden perässä, samoin ay-liike. Perustulon toteutuminen on vain ajan kysymys, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.

Kovinta kritiikkiä kaikille maksettavaa perustuloa vastaan esittävät ammattiliitot ja demarit. SDP julkaisi sivuillaan perustulovastaisen argumenttiosion SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan perustulo on ”kallis, turha tai kauhea”.

– On surullista, että vasemmistossa ja erityisesti ay-liikkeessä ei olla kiinnostuneita pienyrittäjistä tai freelancereiden aseman parantamisesta. Tämän takia yrittäjät äänestävät mieluummin kokoomusta kuin vasemmistoa, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.

Työelämän epävarmentuminen ei ole mikään marginaalinen ilmiö. Andersson viittaa Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-artikkeliin, jonka mukaan kolmannes työvoimasta hankkii elantonsa vaihtelevissa pätkä- ja silpputöissä. Ammatti- tai alakohtaiset työnkuvat hämärtyvät ja sosiaaliturvan katveeseen jäävä mikroyrittäjyys yleistyy.

Kolmannes työvoimasta hankkii elantonsa vaihtelevissa pätkä- ja silpputöissä.

– Näiden työntekijöiden ja vakituisessa palkkatyössä olevien välille on syntynyt kuilu, jota ay-liike ei ole pystynyt kuromaan umpeen, Andersson arvostelee.

– Yhden työntekijäryhmän etujen puolustamisen sijaan ay-liikkeen pitäisi ajaa perustuloa kuilun ylittävänä uudistuksena.

ILMOITUS

”Nykyjärjestelmä perustuu epärealistisiin oletuksiin”

Anderssonin mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä olettaa, että ihminen on joko kokoaikaisesti työmarkkinoilla tai sitten kokonaan niiden ulkopuolella.

Vasemmistonuorten Massit massoilla -perustulokampanjan lähtökohtana on, että perustulo mahdollistaisi yrittämisen, opiskelun ja itsensä työllistämisen nykyistä sosiaaliturvaa paremmin. Perustulo tukisi myös työajan lyhentämistä ja sitä kautta työn jakamista useammalle.

– Moni pienituloinen laskee tarkkaan, miten saada rahat riittämään. Jos lyhytkestoisen työn vastaanottaminen pienentää käytettävissä olevia varoja ja aiheuttaa päänvaivaa tukien hakemisen kanssa, harva meistä ottaa työn vastaan, Andersson sanoo.

”Kamppailu muutoksesta on jo käynnissä”

Anderssonin mielestä on ristiriitaista, että ay-liikkeen mielestä työttömyyden taustalla on työpaikkojen vähyys, kun liitot samanaikaisesti ajavat sosiaaliturvamallia, jossa kaikkien pitäisi päästä ansiosidonnaisen piiriin.

– Jotta kaikki pääsisivät nauttimaan ansiosidonnaisesta, pitäisi ensin saavuttaa täystyöllisyys. Oletus täystyöllisyydestä ei kuitenkaan ole realistinen, koska Eurooppaan on talouskriisin seurauksena jäämässä pysyvästi korkea rakenteellinen työttömyys. Kahdeksan tunnin vakiduuneja ei enää ole kaikille.

– Sosiaaliturvan laahatessa todellisuuden perässä jonkinlaisen perustulon toteutuminen on vain ajan kysymys.

– Kun hitaasti kääntyvä ay-liike vielä miettii, ollako perustulon puolesta vai sitä vastaan, kamppailua käydään jo siitä, millä ehdoilla muutos tapahtuu

Ay-liike mukaan perustulorintamaan?

Kokoomuksen Lasse Männistö ja Petteri Orpo ovat ilmoittaneet pitävänsä perustuloa ”selvittämisen arvoisena vaihtoehtona”. Vasemmistoliitto ja kokoomuslaiset kannattavat perustuloa, liitot ja SDP vastustavat. Tilanne kuulostaa omituiselta.

Vasemmiston perustulomalli eroaa kokoomuslaisesta ajattelusta, Andersson selittää.

– Perustulon kannattajien joukossa löytyy ihmisiä, jotka näkevät perustulon tapana heikentää työehtoja ja alentaa palkkatasoa.

– Jotta perustulosta ei tulisi työhön pakottava tai sosiaaliturvaa heikentävä uudistus, sen on oltava aloite, joka ankkuroidaan vasemmistolaiseen analyysiin ihmisten itsemääräämisoikeuden parantamisesta, työnteon sujuvoittamisesta sekä tuloerojen tasaamisesta.

Andersson painottaa, että perustulon vaikutukset riippuvat sen määrästä ja jakoperusteista. Riittävä perustulo parantaisi pientuloisten työehtoja, kun taas pieni perustulo heikentäisi työehtoja nykyistäkin sosiaaliturvaa tehokkaammin. Ay-liikkeen huoli on siis osittain aiheellinen.

Siksi ay-liikettä tarvitaan mukaan vasemmistolaiseen perustulorintamaan. Ja jotta demarit ja ay-liike saadaan perustulon taakse, aloite kannattaa Andersson mielestä yhdistää vaatimukseen riittävästä minimipalkasta.

– Koska perustulomallit perustuvat juuri tuloverotuksen kasvattamiseen, minimipalkka on looginen vaatimus perustulon rinnalle.