Lauri Hannus

Onko perustulosta uudeksi Forssan ohjelmaksi?

”Aloite keskustelussa näyttää jossain määrin siirtyneen perustulon kannattajille”, huomioi Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan 10. heinäkuuta.

Toukokuussa ilmestyneen Perustulon aika -pamfletin toimittaja Kaisu Suopanki on samaa mieltä. Ihmiset alkavat hahmottaa, mistä perustulossa on kysymys.

Juuri nyt keskustelu on kuitenkin jumittunut perustulomalleihin ja rahasummiin. Pitäisi puhua toisenlaisesta tuotannosta ja vaihtoehdosta kapitalismille.

– Kaipaisin enemmän yleisyhteiskunnallista visiota ja keskustelua siitä, minkä takia perustuloa ylipäänsä halutaan, Suopanki sanoo

– Mitkä ovat vasemmiston tavoitteet ja ne kompromissit, joihin ollaan valmiita?

ILMOITUS

Perustulon tavoitteena pitäisi olla palkkatyön vähentäminen, kestämättömien kulutusrakenteiden purkaminen, kestävän tuotannon organisointi ja omistussuhteiden muuttaminen, Suopanki luettelee.

Vasemmisto puhuu kiltisti sosiaalitukijärjestelmän monimutkaisuudesta. Suopanki puhuu palkkatöistä kieltäytymisestä.

– Kun prekariaattiliike nosti perustulokeskustelun esille, mukana oli vahva vaatimus siitä, että paskaduuneista on voitava kieltäytyä. Tuntuu, että tätä pelätään ihan hirveästi valtavirtavasemmistossa.

Suopanki korostaa, että perustulo ei ole työn tekemistä vastaan, vaan palkkatyön instituutiota vastaan.

– Palkkatyöhön kytkeytynyt toimeentulo on keskeinen ihmisten kontrollimekanismi.

Tuotanto hukassa

Suopangin puhe tuo mieleen SDP:n vuoden 1903 Forssan ohjelman, jossa puolue halusi vapauttaa kansan ”taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista”.

Ohjelmassa vaadittiin muun muassa palkkatyön vähentämistä, suoraa demokratiaa ja köyhälistön tekemistä ”henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi”.

Vertailu ei ole aivan hatusta vedetty, Suopanki innostuu.

– Silloin kun Forssan ohjelmaa kirjoitettiin, analyysiin sisällytettiin tuotannon merkitys yhteiskunnan rakentumiselle. Nykyisin tuntuu, että vasemmisto on hukannut analyysin tuotannosta.

– Kuten silloin kun Forssan ohjelmaa kirjoitettiin, myös nykyään ne, jotka hallitsevat tuotantoa, hallitsevat muutakin yhteiskuntaa.

Forssan ohjelmassa lukee: ”Samalla kuin taloudellinen kehitys on erottanut työvoiman omistajat, työväenluokan, tuotannon välikappaleista, on se saanut heidät mitä raskaimpaan riippuvaisuuteen tuotannonvälikappaleiden omistajista.”

Minkälainen analyysi tuotannosta nyt on hakusessa?

– Analyysi, joka tukee vapaasti jaettavien yhteisresurssien tuottamista.

Tieto- ja palvelutyö muodostaa yhä tärkeämmän osan tuotannosta, Suopanki selittää. Usein tällaisesta työstä, kuten vaikkapa vapaiden ohjelmistojen kehittämisestä, ei makseta mitään.

Suopanki ja Ville-Veikko Pulkka huomauttavat Perustulon aika -kirjassa, että esimerkiksi kotitöiden huomioiminen kasvattaisi bruttokansantuotetta vuosittain 40 prosenttia. Perustulo olisi korvaus sekä kotitöistä että uusien keksintöjen ja kulttuurinmuotojen kehittämisestä. Yritykset tekevät voittonsa kaappaamalla omaehtoisessa tuotannossa syntyviä innovaatioita eivätkä maksa tästä korvauksia, ellei niitä pakoteta siihen. Vaikka sitten perustulolla.

Palkkatyöläinenkin hyötyisi perustulosta. Suopangin mukaan uudistus mahdollistaisi demokraattisemman tavan organisoida työtä. Lähtökohtina siinä tulee olla tuotannon demokraattinen hallinta, tulonjako suhteessa tehtyyn työhön ja tuotannon yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi.

Osuuskuntamuotoisen työn lisäksi yhteiskunnalliset yrittäjät, itsensä työllistäjät ja mikroyritykset tarjoavat vaihtoehtoja kapitalistiselle tuotannolle. Kannattajiensa mukaan perustulo tukisi näitä.

Himasmaista flirttailua

Ville-Veikko Pulkka sanoo, että perustulo ei yksinään ole uusi Forssan ohjelma.

– Mutta kytkettynä palkkatyökritiikkiin ja vaatimukseen työvoiman itseorganisaatiosta se luo puitteet kokonaisvaltaisen ohjelman luomiseksi.

Työvoiman itseorganisaatiolla Pulkka tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden omistamia osuuskuntia.

Pulkan mukaan perustuloa voidaan edistää kaappaamalla yrityspuhe vasemmiston haltuun.

– Vasemmiston tulisi tehdä väsymättä sosialistista yrittäjyysohjelmatyötä, jossa flirttailtaisiin himasmaisesti elinkeinoelämälle ja tyrkytettäisiin perustuloa innovaatiotukena ja edistyksellisenä elinkeinopolitiikkana.

Mitä vasemmistolaista tuossa sitten on?

– Perustuloa tarvitaan varmistamaan, että ratkaisut ovat omaehtoisia ja lisäävät ihmisten itsemääräämisoikeutta, Pulkka sanoo.

Palkkatyössä vaaditaan nykyisin yrittäjämäistä suoriutumista. Suuryritykset ulkoistavat työsuhteitaan itsensä työllistäjille työnantajavelvoitteiden välttämiseksi. Yrittäjyyskasvatus lisääntyy kaikilla koulutusasteilla. Uutta työntekijätyyppiä voikin kutsua työläisyrittäjäksi, jonka odotetaan markkinoivan itseään, kehittävän kilpailukykyään ja osaamistaan, huolehtivan toimeentulostaan ja organisoivan työtään itsenäisesti.

– Vaikka työn yrittäjämuotoistuminen ilmenee nyt lisääntyneenä epävarmuutena, kehitykseen liittyy mahdollisuus vapautua palkkatyön tukahduttavista piirteistä, Pulkka sanoo.

Tietyin ehdoin yrittäjyys voi siis vapauttaa työväen.

Korkea koulutustaso ja innovaatiokeskeinen tieto- ja palvelutalous tarjoavat Pulkan sanoin ”luonnollisen kannustimen siirtyä työvoiman laajamittaiseen itseorganisaatioon ja tuotantovälineiden itsenäiseen hallintaan”.

Kuten Forssan ohjelmassa lukee: ”Yksityistuotannon syrjäyttäminen tekee yksityisomistuksenkin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi, samalla kuin kehitys luo välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille yhteistuotantomuodoille.”

Perustulo ei passivoi

Arvostelijat syyttävät perustulon kannattajia ihannoivasta ihmiskuvasta. Pelätään, että perustulo passivoi ihmisiä.

Kaisu Suopanki sanoo, että perustulon tyyppiset kokeilut Brasiliassa ja Intiassa kyseenalaistavat tällaiset väitteet. Namibiassa 12 dollarin perustulo lisäsi kyläläisten taloudellista toimeliaisuutta, sosiaalisuutta ja lasten koulunkäyntiä sekä vähensi aliravitsemusta ja rikollisuutta.

Perustulokritiikkiä tulee erityisesti ammattiliittojen ja demareiden suunnasta.

– Välillä tuntuu, että liitot haluavat ennemmin pitää kiinni kontrollistaan ja valta-asemastaan kuin oikeasti miettiä sitä, mikä parantaisi työläisten asemaa, Suopanki ihmettelee.

– En ymmärrä, miksi työntekijöiden neuvotteluaseman parantaminen perustulolla heikentäisi liittoja.

Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes arvosteli perustuloa kesäkuussa UP:n haastattelussa. Siimeksen mukaan perustulo haastaa työhön perustuvan perusturvan ja on vastakkainen nykyiselle työeläkejärjestelmälle.

– Palkkatyö ei katoa mihinkään, vaikka Suomeen saataisiin perustulo, Suopanki vastaa.

– Nykyiset prekaarit työmarkkinat tulevat kuitenkin luomaan eläkejärjestelmän, jossa koko ikänsä työtä tehneet ihmiset saavat hyvin pientä eläkettä. Tuo tilanne on nyt jo esimerkiksi kotiäideillä ja maatilojen emännillä, jotka eivät ole olleet koko ikäänsä palkkatöissä. Perustulo parantaisi tällaisten ihmisten käteen jäävää eläkettä.

– Kysymys on koko systeemin uudistamisesta, ei siitä, että alettaisiin vaan maksaa rahaa jollekin.