Vähästä-Aasiasta alkoi tulla pakolaisia Ateenan Nea Ioniaan vuonna 1924, virallinen kaupunginosa siitä muodostui vuonna 1934. Lähiössä on asukkaita liki 80 000. Enemmistö sen hallinnon jäsenistä on taustaltaan vasemmistolaisia.
Antiautoritäärisyydellä ja päättäväisyydellä on kaupunginosassa onnistuttu luomaan maksuton sosiaalipalvelujen verkosto.
Lähiössä toimii paljon vapaaehtoisvoimin ylläpidettyjä, kansalaisille ilmaisia projekteja, jotka on perustettu kaupunginosahallituksen aloitteesta, kuten veripankki, huumeidenkäytön ennaltaehkäisyyn painottuva klinikka, kreikantunteja maahanmuuttajille ja ruoanjako-ohjelma köyhyysrajalla eläville perheille.
Antiautoritääri-syydellä on Nea Ioniassa luotu maksuton sosiaalipalvelujen verkosto.
– Nea Ionian asukkaat ovat maamme köyhempään luokkaan kuuluvia, suurin osa heistä on työläisiä tai pienyrittäjiä. Virallinen työttömyys on Kreikassa kahdenkymmenen prosentin luokkaa, mutta meillä työttömiä on kolmekymmentä prosenttia, kertoo Nea Ionian varapormestari Olga Katimertzi.
– Kaupunginosahallintomme haluaa tukea jokaista asukasta keinoilla, joita Ateenan oikeistojohtoisissa lähiöissä ei ole totuttu käyttämään,
Veripankki oli olemassa jo ennen kriisiä, mutta sitä halutaan tukea edelleen, koska monilla lähiön asukkaista ei ole sairausvakuutusta. Nea Ioniassa on myös käynnissä kovien eläkeleikkausten kohteeksi joutuneita vanhuksia auttava ohjelma. Lääkärit, hoitajat sekä siivous-, ruuanlaitto- tai hoivataitoiset voivat ilmoittautua vapaaehtoisiksi.
Kaupunginosahallitus yrittää auttaa kaikkein puolustuskyvyttömimpiä ryhmiä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajia, vajoamasta masennukseen, tautiin joka vaivaa koko Kreikkaa. Myös kotiväkivallan uhriksi joutuneet naiset, työttömät ja tietysti muutkin tarvitsevat saavat psykiatrista apua ilmaiseksi.
– Nyt olemme perustamassa maksutonta terveyskeskusta, koska enemmistö Nea Ioniassa toimivista lääkäreistä, etenkin lähiön palkkalistoilla olevat, tekee myös vapaaehtoistyötä. Keskuksen yhteydessä tulee olemaan myös sosiaalinen apteekki.
Perjantaina ilmestyneessä Viikkolehdessä kerrotaan lisäksi ruohonjuuritason tarinoita ateenalaisista Petroupolin ja Agios Panteleimonasin kaupunginosista.