Lauri Hannus

YK:n kidutuksenvastaisen komitean mukaan sähköllä toimiva etälamautin on kidutusväline. Suomen poliisi on eri mieltä.

Vantaan poliisiputkassa kuoli 26. toukokuuta mies, johon poliisi tai putkavahti oli käyttänyt etälamautinta. Kuolinsyytutkinta on vielä kesken.

Viime vuoden syyskuussa poliisi käytti sähkölamautinta kahdesti alastomaan naiseen, joka rimpuili ja potki rappukäytävässä eikä päästänyt irti poliisin lahkeesta. Nainen oli käsi- ja jalkaraudoissa.

Tapauksia on esitelty mediassa ja arvosteltu blogeissa.

Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettaja Heikki Asunta toppuuttelee etälamauttimista noussutta keskustelua.

– Tämä laite on jotenkin niin mediaseksikäs, että se nousee voimakkaasti esille. Ja sähkö elementtinä on sellainen, että se liitetään viranomaistoiminnassa aina ikävä kyllä sellaisiin vanhoihin menetelmiin.

ILMOITUS

– Sähkö voi olla sitä, että annetaan kipua puoli sekuntia, ja tilanne laukeaa siihen. Eli vastarinta lakkaa, verrattuna siihen, että ruvetaan väkisin jossain rappuolosuhteissa fyysisesti kamppailemaan.

Paljon spekulaatiota, vähän näyttöjä

Suomen poliisilla on käytössä noin 550 etälamautinta.

Laitteiden määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2009 tienoilla. Myös käyttökerrat lisääntyivät. Vuonna 2008 poliisi käytti lamautinta yhteensä 136 kertaa. Vuonna 2011 käyttökertoja oli 355, ja tämän vuoden käyttötilanne näyttää samansuuntaiselta.

Etälamauttimet tulivat Suomeen seitsemän vuotta sitten. Poliisi perusteli käyttöönottoa muun muassa sillä, että voimankäyttötilanteissa voidaan käyttää ampuma-asetta vähemmän vaarallista välinettä.

Ovatko etälamauttimet sitten vähentäneet ampuma-aseiden käyttöä?

– Tämä on ikuinen kysymys. Näyttöhän loppuvat siihen, kun välinettä käytetään, kaikki muu on spekulaatiota, Asunta sanoo.

– Kokemusten mukaan ampuma-aseen käytöltä on vältytty useita kertoja.

Humanismi torppasi lamauttimet Ruotsissa

Pohjoismaista ainoastaan Suomessa käytetään etälamautinta. Miksi?

– Esimerkiksi Ruotsissa tehtiin poliittisia linjauksia kansalaisjärjestöjen kautta. Ehkä sellainen ruotsalainen humanistinen ajattelumalli vaikutti, Asunta vastaa.

Suomalainen poliittinen järjestelmä ja viranomaisjärjestelmä on eri tavalla säädetty.

– Meillä päätöksenteko on yksinkertaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa on oma poliisihallitus, joka pystyy melko itsenäisesti harkitsemaan näitä välinevaihtoehtoja.

Laajempi juttu aiheesta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 6. heinäkuuta.