Helsingin Rautatientorille nousee tänään perjantaina kaksi valkoista telttaa ja viisi metriä korkea karnevalistinen fasadi. House Of Democracy, joka luottaa sirkusestetiikkaan ja suippokattoisiin telttoihin, on kahden päivän kokemuksellinen esitystapahtuma vallasta, sumutuksesta ja demokratiasta.
Teoksen tuottavat Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry ja Kepa lupaavat, että äänioikeuttaan voi yrittää käyttää vinksahtaneilla vaaliuurnilla äänestyssirkuksessa. Mitä tämä tarkoittaa?
– Teoksen ennakkotiedot ovat tarkoituksella epämääräisiä, sillä emme halua pilata yllätystä, teoksen suunnitellut kuvataiteilija Jani Leinonen kertoo.
Teos on avoimen syrjivä, samanlainen kuin demokratia maailmalla.
Esitystapahtuma nostattaa Ateneumia vastapäätä kaksi yksiön kokoista telttaa, tullialueen ja kaksi aitoa vaaliuurnaa. Ovensuussa on sisäänheittäjä sekä leveäharteinen ovimies. Esitykseen osallistuu viisi tai kuusi näyttelijää ja kolme Demo ry:n asiantuntijaa, mutta lopullisen muotonsa teos saa vasta lauantain ja sunnuntain aikana elävässä vuorovaikutuksessa ja odottamattomissa tilanteissa.
Iloista luksustunnelmaa
House Of Democracyn konsepti on suunniteltu Demo ry:n tarjoaman demokratiaa ja sen ongelmia käsittelevän aineiston pohjalta, mutta moni yksityiskohta on vielä ratkaisematta. Se on silti selvää, ettei vilpittömyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ole kyse. Teos on avoimen syrjivä, samanlainen kuin demokratia maailmalla.
Ensimmäisessä teltassa virkailijat sinisissä univormuissa valikoivat sisään tulleista kaksi jonoa, joista pidempi vie suoraan ulos. Vain räikein ja vaihtuvin perustein valittu toinen jono ohjataan vaalialueelle, jossa tarjoilijat huolehtivat osallistujien viihtyisyydestä tarjoten virvokkeita sekä etuoikeutetun mahdollisuuden äänestää.
Sisemmässä teltassa on iloinen luksustunnelma, jota ehkä ei riko äänestysuurnan viereen sijoitettu roskakori.
Syrjintää ja mielivaltaa
Jani Leinonen pyrkii samanaikaisesti politiikan yläpuolelle ja taiteen ulkopuolelle. House Of Democracy ei puolla länsimaalaista demokratiaa asein tuetuksi kansainväliseksi vientituotteeksi, vaan tutkii simulaation avulla poliittisen järjestelmän olemassa olevia ongelmia kuten eri tavoin toteutuvaa syrjintää, manipulointia ja piilovaikuttamista.
Samalla teoksen tavoite, osallistujien avoin närkästys ja halu valittaa siitä, miten heitä kohdellaan, on vaarassa epäonnistua hetkellä, jolla äänestäjä ajattelee osallistuvansa taideteokseen. Taide voi tarjota ajattelulle saman väistöliikkeen kuin huumori poliittisessa keskustelussa. Aivan kuin se olisi vain likimain todellista, leikkiä, jossa olisi sallittava vääryys, jota muutoin ei hyväksyttäisi.
– Suomessahan on laki, joka kieltää syrjinnän – miksi sitten tässä tilanteessa saisi syrjiä? Idea on, että tehdään ensimmäinen huone niin hyvin, etteivät ihmiset miellä sitä taiteeksi tai performanssiksi. Ehkä se kannattaa tehdä niin törkeällä tavalla, että heitetään ulos homoseksuaalit, muslimit ja naiset, Leinonen pohtii.
Teos simuloi syrjintää ja mielivaltaa demokratian nimen alta, mutta ihmisten kokoontuminen yhteen ja vuorovaikutus ovat todellista. Onnistuessaan House Of Democracy tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kokoontua kansalaisina taidekontekstissa, omalakisessa notkeassa tilassa, jossa yhteiskuntaa ja kansainvälistä politiikkaa voi ajatella uudella tavalla.
Mistä festivaalikansa sitten äänestää? Se ei ole niin tärkeää kuin oikea tulos ja korkea äänestysaktiivisuus. Äänestysprosentti on tiedossa jo ennen festivaalin alkua. Se on melkein 100 prosenttia.
House Of Democracy la 26.5. klo 11–20 ja su 27.5. klo 11–18 Rautatientorilla. Vapaa pääsy.