Milla Suutari

Rantakallioiden limaisista ja pohjia tukehduttavista rihmalevistä voi olla myös hyötyä. Suomen ympäristökeskus testaa, onko ravinteiden poisto kasvattamalla leviä kannattava keino.

Kaksivuotisen projektin ensimmäinen vuosi meni kohtuullisesti. Erikoistutkija Jukka Seppälä ympäristökeskuksesta sanoo, että sen perusteella ei vielä voi sanoa, kannattaako menetelmä.

– Riippuu levien elinkierrosta. Tavoitteena on saada talteen suurempia biomassoja ensi kesänä, Seppälä kertoo.

Rymättylään ja Tvärminneen on asennettu toukokuussa köysistä ja verkoista rakennettuja kasvualustoja. Viime vuonna ahdinparran eli rihmalevän lisäksi ”pyydykseen” oli tarttunut kasvamaan kaikenlaista muutakin makrolevää kuten punalevää. Myös eläinkunta oli edustettuna sinisimpukan ja merirokon muodossa.

– Syksyllä esillä oli koko eliöyhdyskunta, Seppälä toteaa.

Rymättylän laitteet on asennettu kalankasvatuskassien läheisyyteen. Tvärminnen vertailupisteessä vesi on aika puhdasta.

ILMOITUS

Suomessa leväkasvatusta ei aikaisemmin ole kokeiltu.

Jopa eläinrehuksi

Talteen otetun biomassan ensimmäisenä hyötykäyttökohteena tulee Seppälän mukaan ensimmäiseksi mieleen biokaasun eli metaanin valmistus mädättämällä. Massa kelpaa kompostoinnin jälkeen maanparannusaineeksi ja sitä voitaneen käyttää jopa kotieläinten rehuksi.

Jos makrolevien kasvatus osoittautuu kannattavaksi, kehitettyä menetelmää voidaan ”kaupitella” esimerkiksi kalastajille sivutulojen hankkimiseen.

Syke on selvittämässä, voidaanko myös mikroskooppisia planktonleviä kasvattaa yhdyskuntajätevedessä. Viime lokakuussa alkoivat kokeet ympäristökeskuksen Suomenojan koeasemalla Espoossa. Planktonlevien hyötykäyttömahdollisuuksia on tutkittu vuodesta 2008 lähtien.

Ahvenanmaalla on meneillään tutkimus, jolla selvitetään Itämeren sinisimpukan käyttömahdollisuuksia ravinteiden poistamiseksi hieman samaan tapaan kuin levillä.

– Sinisimpukka filtraa ravinteita tehokkaasti, Seppälä toteaa.

Ruotsissa simpukkakokeiluja on tehty laajemminkin.

Kansainvälinen projekti

Ympäristökeskuksen hankkeet ovat osa kansainvälistä Submariner-hanketta, johon osallistuvat kaikki Itämeren rantavaltiot Venäjää lukuun ottamatta. Tarkoituksena on etsiä uusia meren käyttötapoja, joissa yhdistetään taloudellinen toiminta ja meren ekosysteemin tilan parantaminen.

Muissa maissa tutkitaan esimerkiksi, voidaanko tuulipuistoja ja aaltoenergian tuotantoa käyttää muihinkin tarkoitukseen, kuin pelkkään energian tuotantoon.

Hanke saa valtaosan rahoituksestaan EU:n Itämeri-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on vahvistaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Itämeren aluetta.

Aiheesta lisää myöhemmin kesällä Kansan Uutisten Viikkolehdessä