I.K. Inhan ottamat kuvat ovat monelle tuttuja, vaikka nimi saattaakin olla hieman vieras. Aamu Nyström on käynyt läpi isosetänsä vaiheita ja koonnut ne yksin kansiin.
Kondrad Into Nyström (1865–1930), vuodesta 1887 I.K.Inha, oli toimittaja, valokuvaaja, kääntäjä, kirjailija ja matkaaja.
Sukupiirissä kerrotaan, että uusi sukunimi valikoitui kuusivuotiaana kuolleen sisaren, Inha Lucindan, muistoksi. Etunimen kirjaimet taas vaihtoivat paikkaa vain kauniimman äänneasun vuoksi.
Lehmät seisoivat kuin pyykkituolit.
Velospedillä Eurooppaan
Kesällä 1886 I.K. Inha päätti lähteä velospedillä Eurooppaan. Ainakin Saksaan hän pääsi pyörällään, matkalta hän kirjoitti matkakertomuksia Uuteen Suomettareen. Inhan suomenkielen käyttö oli jo tuolloin värikästä ja hyvin kuvailevaa, ehkä jopa erikoista: ”lehmät seisoivat kuin pyykkituolit”, ”vuoristojuna istuu raiteilla kuin takiainen” ja ”vuoret kohoavat pilvihattu päässään”.
Vaan erikoista oli polkupyöräilykin tuohon aikaan. Velospedissä, jolla Inha liikkui, ei esimerkiksi ollut jarruja, ja mäkiä alas lasketellessa jalat oli nostettava pois vinhasti pyörivien polkimien tieltä.
Hänen Saksan-matkalta kirjoittamansa kuvaukset levittivät koko polkupyöräsanan yleiseen käyttöön. Hetken aikaa Inha myös kauppasi polkupyöriä.
Varsinaisesti lehtimies kulttuurivaikuttajasta tuli 1890, ja vähitellen hän kohosi Uuden Suomettaren ulkomaanosaston keskeiseksi toimittajaksi. I.K. Inha toimi muun muassa kirjeenvaihtajana Turkin ja Kreikan välisessä sodassa. Hän oli Suomen lehdistön ensimmäinen ulkomaille lähetetty toimittaja. Inha lähetettiin myös Lontooseen selostamaan kuningatar Viktorian hautajaisia ja kuningas Edvard VII:n kruunajaisia.
Jätettyään 1906 vakinaisen toimittajantyönsä hän keskittyi kirjoittamiseen. Syntyi omia kirjoja ja lehtiartikkeleja. Lisäksi Inha suomensi ja toimitti useita kirjoja.
Lönnrotin jäljillä
I.K. Inha matkusti paljon. Usein matkustaminen, kirjoittaminen ja valokuvaaminen liittyivät yhteen. Näin syntyneitä matkakirjoja ovat muun muassa Hellas ja helleenit (1897), Suomen maisemia (1909) ja Kalevalan laulumailta (1911).
Vaikka Kalevalan laulumailta ilmestyi vasta 1911, on sen materiaalit kerätty jo vuosia aiemmin. 1894 Inha halusi seurata Elias Lönnrotin jalanjälkiä ja suuntasi Vienan Karjalaan. Matkasta syntynyt kirja esittelee ihmiskohtaloita ja jo ajat sitten kadonnutta maailmaa.
Vienan-matkan ensisijaisena tarkoituksena oli kerätä runoja sekä tehdä kieli- ja kansatieteellisiä havaintoja. Sittemmin matkan ja kirjan painopiste on siirtynyt Inhan matkalta ottamiin valokuviin.
Kansakoulun karttakirjan kannesta on Inhan nimi monelle tuttu. Inhan sommittelemasta ja piirtämästä opuksesta otettiin ensimmäinen painos 1908. Kaiken kaikkiaan siitä otettiin 32 painosta, joista viimeinen vuonna 1960.
Monelle tuttuja kuvia löytyy myös Suomen maisemia -kirjasta, joka perustuu Inhan 20 vuoden aikana tekemiin matkoihin ja niiltä ottamiin kuviin. Alkuperäisessä teoksessa kuviin liittyy kuusikielinen esittelyteksti ruotsiksi, suomeksi, venäjäksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.
Rahallisesti valokuvaaminen ei ollut tuottoisaa, vaikka se I.K. Inhalle toikin kiitosta ja arvostusta, mitä todennäköisemmin myös henkilökohtaista iloa.
Yksinäinen persoona
I.K.Inhan elämää seurasi yksinäisyys, jota eivät lopulta häivyttäneet edes ystävät ja veljet perheineen. Taiteilija vetäytyi mieluusti omiin oloihinsa ja koki olonsa yksinäiseksi seurassakin.
Nuorena koettu rakkaus Aino Krohniin ei päättynyt toivotulla tavalla. Kolmasti rukkaset Krohnilta saatuaan Inha jäi vanhaksi pojaksi. Aino sitä vastoin avioitui virolaisen Oskar Kallaksen kanssa,
1920-luvun loppupuolella Inha koki yleistilansa heikentyvän ja voimien loppuvan pienestäkin ponnistuksesta. Hän kuoli leukemiaan 3.4.1930.
Aamu Nyströmin kirjoittamassa teoksessa eksytään aina toisinaan aiheesta. Välillä pääosaan nouseekin Nyströmin isoisä tai jopa isä. Kielellinen mahtipontisuuskin hyppää toisinaan silmille, mutta teos on silti oivallinen yhteenveto I.K.Inhan elämästä.
Aamu Nyström: I.K.Inha – Valokuvaaja, kirjailija, kulttuurin löytöretkeilijä. Minerva 2011. 271 sivua.