Lehtikuva/

Ei ihme, että monet japanilaiset epäilevät virallista tiedotusta Fukushiman ydinturmasta, koska Japanin ydinvoimateollisuudella on pitkä salailun ja vääristelyn historia.

Fukushiman onnettomuusreaktorit omistaa maailman neljänneksi suurin sähköyhtiö Tepco (Tokyo Electric Power Company). Tepcolla oli ennen onnettomuutta käytössä kolmella alueella 12 reaktoria, 5 oli suljettuna ja 2 uutta suunnitteilla. Kaikkiaan Japanissa on 53 ydinvoimalaa.

Vuonna 2007 Tepco joutui myöntämään, että yhtiön sisäinen tarkastus oli raportoinut lukuisista ydinturvallisuuden vaarantaneista tapahtumista, joista kuitenkaan ei ollut kerrottu viranomaisille.

Satoja raportteja
väärennetty

Tokaimurassa laistettiin turvallisuudesta, koska suuren onnettomuuden mahdollisuuteen ei uskottu.

Paljastus oli jatkoa vuoden 2002 suurelle skandaalille. Japanin hallitus totesi tuolloin, että Tepco oli suorastaan rutiininomaisesti väärentänyt turvallisuusraporttejaan.

Yhtiö joutui myöntämään, että se oli antanut viranomaisille vääriä tietoja ydinvoimaloidensa turvallisuudesta kaikkiaan 200 kertaa vuosien 1977 ja 2002 välisenä aikana. Kaikki Tepcon silloiset 17 reaktoria suljettiin tarkastuksia varten.

Tepcon pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä kolme muuta henkilöä erosivat skandaalin takia. Yhtiön uusi pääjohtaja lupasi sitoutua siihen, ettei vääristely enää toistu.

ILMOITUS

Vuoden 2005 loppuun mennessä Japanin hallitus oli antanut luvan jatkaa kaikkien tarkastettavina olleiden reaktorien käyttöä.

Kuitenkin vuoden 2007 paljastuksissa kävi ilmi, ettei kaikkea ollut kerrottu edes vuotta 2002 edeltäneistä tapahtumista. Väärennettyjä raportteja oli ollut kerrottua enemmän ja lisäksi tuli ilmi vuonna 1978 tapahtunut vakava vaaratilanne.

Radioaktiivisen
veden vuoto 2007

Heinäkuussa 2007 ravisteli 6,8 magnitudin maanjäristys Tepcon omistamaa Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimalaa. Sen seurauksena syttyi kaksi tuntia kestänyt tulipalo ja radioaktiivista vettä pääsi vuotamaan voimalasta.

Japanin silloinen kauppaministeri joutui myöntämään, että viranomaiset eivät olleet itse arvioineet Kashiwazaki-Kariwan seismologisia riskejä, vaan luottaneet Tepcon omiin selvityksiin.

Tepcon laskelmat olivat peräisin 1970-luvulta. Kävi ilmi, että niissä oli varauduttu voimaltaan vain kolmasosan oleviin järistyksiin verrattuna siihen, joka alueella todella tapahtui.

Säteilykuolemia
Tokaimurassa

Onnettomuuksia ja epäselvyyksiä liittyy myös muiden japanilaisten ydinvoimayhtiöiden toimintaan.

Ennen viime viikonloppua vaarallisin onnettomuus tapahtui syyskuussa 1999 ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksessa Tokaimurassa.

Kaksi niistä kolmesta työntekijästä, jotka eniten altistuivat säteilylle, kuoli myöhemmin säteilysairauteen.

Tokaimurassa ei tapahtunut räjähdystä, vaan siellä käynnistyi hallitsematon ketjureaktio, joka kesti 20 tuntia.

Tokaimura kuuluu Sumitomo-yhtiölle. Selvityksissä osoittautui, että tarvittavia turvajärjestelyjä ei ollut toteutettu, koska yhtiössä ei uskottu suuren onnettomuuden olevan mahdollinen.

Kuumaa höyryä
Mihaman voimalassa

Kansain alueen sähköyhtiön omistamassa Mihaman ydinvoimalassa kuoli elokuussa 2004 viisi työntekijää onnettomuudessa, jossa kuumaa höyryä pääsi rikkoutuneesta putkesta. Lisäksi kuusi sai vakavia palovammoja.

Yhtiö myönsi, että turvallisuusmääräyksiä oli rikottu. Sen mukaan radioaktiivista vuotoa ei kuitenkaan tapahtunut.

Viranomaisten selvitysten mukaan hajonneen putken sisältänyt alue ei kuulunut turvallisuustarkastusten listaan eikä sitä ollut tarkastettu kertaakaan voimalan 28-vuotisen toiminnan aikana.

”Riskejä pahasti
aliarvioitu”

Nyt onnettomuuden kohteeksi joutunut Fukushima I on Japanin toiseksi vanhin ydinvoimala. Se käynnistettiin vuonna 1971.

Fukushima I sai vain kuukausi sitten hallitukselta käyttöluvan seuraavaksi 10 vuodeksi. Paikallisviranomaisten luvan se oli saanut jo aikaisemmin.

Useissa ulkomaisissa tiedotusvälineissä on saanut huomiota Koben yliopiston professori Ishibashi Katsuhiko, joka on jo vuosia varoittanut, että nyt koetun kaltainen onnettomuus on jopa todennäköinen.

Japanin ydinvoimaloita alettiin suunnitella 1960-luvulla, jolloin maassa ei ollut pitkään aikaan ollut todella vakavia maanjäristyksiä. Katsuhikon mukaan tämä aiheutti perustavaa laatua olevan riskien aliarvioimisen, ja laitosten maanjäristysten kestävyydelle asetettiin aivan liian alhaiset normit.

Neljätoista uutta
reaktoria suunnitteilla

Japanin on ollut tarkoitus lisätä ydinvoiman osuutta energiantuotannostaan nykyisestä 34 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä rakentamalla 14 uutta ydinreaktoria. Fukushima I:seen on ollut suunnitteilla kaksi uutta reaktoria nykyisen kuuden lisäksi.

Nyt entistä useammat kysyvät, mikä on ydinvoimaloiden turvallisuus maailman seismisesti aktiivisimpiin kuuluvassa maassa. Ja erityisesti, miksi useita ydinvoimaloita on rakennettu itärannikolle, missä mannerlaattojen rajakohta on kaikkein lähimpänä ja tsunamien vaara suurin.