Pekka Helminen

Yritykset teettävät työllisyyskoulutettavilla harjoittelijoilla asiantuntijatöitä ilmaiseksi

Yleisradion MOT-ohjelmassa Palkattomat kerrottiin maanantaina, että viime vuonna 320 000 ihmistä teki Suomessa työtä ilman palkkaa. Se on 13 prosenttia työvoimasta.

Palkatonta työtä tehtiin MOT:n laskelman mukaan työvoimapoliittiseen koulutukseen kuuluvassa työharjoittelussa 61 773 henkilötyövuotta suurissa ja pienissä yrityksissä sekä julkisella sektorilla.

”Työttömien aktivointipolitiikka on johtanut järjestelmään, jossa työnantajat poimivat työvoimapoliittisilta kursseilta itselleen sopivia työharjoittelijoita jopa puolen vuoden palkattomille harjoittelujaksoille. Monen kohdalla harjoittelu muistuttaa täyttä työtä – paitsi että siitä ei saa palkkaa”, ohjelmassa todettiin.

Myös ammattikoululaisten ja yhä useammin ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden työharjoittelu on sekin palkatonta.

”Nämä ovat työnantajan markkinat”, myönsi ohjelmassa haastateltu toimitusjohtaja.

ILMOITUS

Työväen joustolla
kilpailukykyä

– Kyykyssä oleva pikkuruinen kansa on heikoilla, kun vaaditaan globaalia markkinavoimaa ja osaamista, puuskahtaa puolestaan Kansan Uutisten tavoittama henkilö, joka on parhaillaan jälleen kerran yhdessä työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvässä työharjoittelussa – ilman palkkaa.

Hän ei halua esiintyä omalla nimellään, koska monien muiden tapaan pelkää joutuvansa sen jälkeen lopullisesti ulos työmarkkinoilta ”hankalana ihmisenä.” Siksi hänen koulutuksestaankin kerrotaan vain viitteellisesti tässä jutussa.

Henkilö muistuttaa, että työttömiä on nyt 266 000 ja sen lisäksi tukitoimenpiteillä ”aktivoituja” on 79 000 eli yhteensä 345 000.

– Tähän kun lisätään vielä määräaikaiset, vuokra- ja/tai osa-aikatyötä tekevät, saadaan olemattomissa tai heikentyneissä työsuhteissa olevien määräksi 865 000. Se on aika iso prosenttiosuus koko 2,6-miljoonaisesta työvoimasta, hän laskee.

– Tästä voi aika helposti vetää yhtäläisyysmerkit niihin 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävään kansalaiseen tässä yhdessä maailman kilpailukykyisimmistä maista. Eli työväestön joustotalkoilla on siirretty palkkatyöläisten palkat optioihin ja osakkeisiin.

Suomen menestystä kansainvälisessä kilpailukyvyssä ei tarvitse enää ihmetellä, kun yli 300 000 ihmistä tekee töitä ilman yrityksille koituvia kuluja.

Ei harjoittelua,
vaan tosityötä

Valtio panostaa työttömyyden hoitoon tänä vuonna 480 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 560 miljoonaa.

Työllisyyskoulutettava kysyy, miksi missään ei kerrota, että nämä miljoonat menevät pääosin erilaisille koulutusorganisaatioille sekä ilmaisena työvoimana yrityksille pörssiyhtiöstä pikkupizzeriaan.

Haastateltavan mukaan lama on innostanut yritykset entisestään lisäämään ilmaisen työvoiman käyttöä. Hän itse on tällä hetkellä korkeakoulutustasoisessa asiantuntijakoulutuksessa, johon kuuluu yli puoli vuotta töitä. Toiset tekevät sitä ansiosidonnaisella, toiset peruspäivärahalla.

Hoitoalalla palkatonta työharjoittelua voi kaikkiaan olla yli vuosikin.

Koulutuksen järjestävä organisaatio saa jokaisesta koulutettavasta työnantajalta 950 euroa kuukaudessa ja koulutettavia on kymmeniä. Päälle tulevat vielä työ- ja elinkeinokeskuksen tukirahat.

Kurssitettavat
luennoivat toisilleen

Harjoittelusopimuksella koulutettavat tekevät ilmaistyötä Suomen suurimmissa yrityksissä, kaupungeissa ja niin edelleen. Jokaiselle on tehty selväksi, että kyseessä ovat todelliset asiantuntija-projektit eikä mikään harjoittelu.

Haastateltava kertoo, että tämän lisäksi koulutettavat kouluttavat toinen toisiaan, sillä jokainen on pakotettu pitämään 1,5 tunnin luennon.

– Ja tämä on vain yksi kurssi. Vastaavia on satoja ja ilmaisen työvoiman käyttö selkeästi kasvava trendi. Suurin osa näistä kursseista ei tavoitteensa mukaisesti johdakaan työllistymiseen, vaan aina otetaan uudet ilmaiset tekijät tilalle.

MOT-ohjelma vahvisti, ettei kukaan seuraa eikä tiedä kurssien työllistävää vaikutusta eikä sitä, mihin työttömyyden hoitoon tarkoitetut miljoonat oikeastaan valuvat.

Ohjelma painottui korkeakoulutettujen ilmaiseen työhön. KU:n haastateltava painottaa, että ilmaistyövoimaa käytetään kaikkialla ja ongelma koskee kaikkia yhteiskuntaluokkia.

Hän kysyy, onko tällainen ilmaistyövoiman käyttö edes laillista Suomen, EU:n ja YK:n lakien mukaan?

– Onhan meille annettu selkeät minimipalkat?

MOT-ohjelmasta Palkattomat enemmän: ohjelmat.yle.fi/mot/etusivu