Lehtikuva/ MYSHKO MARKIV

Ukrainan ja Venäjän ristiriitojen takia Georgian kriisin jälkeen Mustallamerellä sijaitsevasta Krimin niemimaasta on tullut yksi Euroopan ruutitynnyreistä. Siitä puhutaan jo toisena Ossetiana.

Krimin asukkaista yli puolet on venäläisiä, joita Venäjä voi tulla puolustamaan kriisitilanteessa 25 prosentin ukrainalaisvähemmistöä vastaan. Lisäksi Krimillä sijaitsee Sevastopolin sotilastukikohta, jota käyttävät sekä Venäjä että Ukraina.

Tämän tulenaran pisteen yhteydessä on puhuttu jopa Venäjän ja Naton välisen sodan mahdollisuudesta. Ukrainahan pyrkii innokkaasti sotilasliittoon, vaikkei rutiköyhän maan hyväksymisellä varmasti pidetäkään kiirettä.

Sevastopolin sotilastukikohta on vuoteen 2017 asti on vuokrattu Venäjälle. Se on kuulunut Ukrainaan vuodesta 1991 lähtien maan itsenäistymisen jälkeen. Venäjälle se kuului keisarinna Katariina Suuren ajoista lähtien vuoteen 1954, jolloin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtaja Nikita Hruštšov antoi sen lahjaksi neuvosto-Ukrainalle.

Äskettäin Venäjän varapääministeri Sergie Ivanov vakuutti, että Venäjä palauttaa vuonna 2017 Sevastopolin tukikohdan Ukrainalle, jos maa sitä haluaa.

ILMOITUS

Venäläiset kenraalit kuitenkin muistuttavat, että venäläisten on puolustettava omia kansalaisiaan Sevastopolissa ja Krimillä. Kontra-amiraali Andrei Baranovin mukaan äskettäinen operaatio Georgian vesillä oli lyhyt itsepuolustustoimenpide eikä seuraavista sotilaallisista väliintuloista ole puhettakaan. Hän kuitenkin korostaa, että Mustameri on tällä hetkellä tulenarka alue ja että laivaston velvollisuus on puolustaa Venäjän kansalaisia kriisitilanteessa.

Niin kauan kun Ukraina pitää hallussaan Sevastopolia, Venäjän mahdollisuus käyttää laivastoaan jää rajoitetuksi. Naton jäseneksi mielivä Ukrainan johto haluaakin purkaa Venäjän kanssa solmimansa vuokrasopimuksen.

Krimin venäläisten keskuudessa Ukrainan johtajia pidetään venäläisten vihollisina ja vaaditaan palaamista takaisin Neuvostoliiton yhteyteen. Puhutaan, että Krimillä tunnelmat ovat kuin Ossetiassa.

Venäjän päätös lähettää sotalaivoja Sevastopolista Georgian rannikolle maiden välisen sodan aikana aiheutti jyrkkiä vastalauseita ukrainalaisissa. Ukraina varoitti Moskovaa siitä, että se voi joutua mukaan konfliktiin. Sodan ainekset ovat siis olemassa.

Jopa useimmat Naton upseerit myöntävät, että Venäjän oikeuksia päästä Mustallemerelle on kunnioitettava. Mahdollisesti Ukraina joutuukin jättämään Krimin niemimaan Venäjälle, ennen kuin se voi liittyä Natoon.

Moskovan kaupunginjohtaja Juri Luskov, joka on Krimin venäläisen väestön tukija, sanoo, että jos Venäjä menettää Sevastopolin, se menettää koko Kaukasian. Luskovin mielestä on parempi tehdä heti rauhansopimus Ukrainan kanssa ja pyrkiä liittämään tämä satamakaupunki Venäjän imperiumiin.

Ei tärkeä
sotilaallisesti

Ukrainan presidentti Viktor Justsenko ei salaa sitä, että hän haluaisi siirtää venäläisen laivaston pois maasta mahdollisimman pian. Presidentillä on kylliksi murheita muutenkin.

Georgian kriisin jälkeen Venäjä on alkanut alkanut palauttaa suurvalta-asemaansa omia kansalaisiaan puolustamalla. Krimistä ja Sevastopolista on tullut maalle entistä tärkeämpiä, vaikka Sevastopolin välitön sotilaallinen merkitys onkin vähäinen.

Venäjän tiedeakatemian sotilaspoliittinen asiantuntija Aleksei Arbatov sanoo, että Mustanmeren laivasto ei hänen mielestään ole kenellekään tarpeen. Arbatovin mielestä kylmän sodan päätyttyä ja Neuvostoliiton hajottua olisi kannattanut jakaa Mustanmeren laivasto Venäjän ja Ukrainan kesken.

Mustanmeren laivaston sotilaallinen merkitys on Arbatovin mukaan käynyt vähäiseksi eikä Sevastopolin tukikohdan siirtymisellä Venäjälle edes vuoden 2017 jälkeen olisi suurta sotilaallista merkitystä. Venäjän Sevastopolissa olevasta sotalaivastosta ei olisi Natolle vastusta, vaikka se olisi nykyistä kymmenen kertaa suurempi.

Arbatovin mielestä Mustanmeren laivastolle on rauhanomaista käyttöä humanitaarisissa tehtävissä. Esimerkiksi Abhaasian sodan aikana paikalle saapui sotalaivoja viemään turvaan uhanalaisia siviilejä. Venäläinen merivartio voisi estää terroristien ja salakujertajien pääsyn alueelle sekä huumausaineiden ja aseiden kuljettamisen.

Arbatovin mielestä Venäjän olisi taattava Ukrainan kansainvälinen asema ja yhtenäisyys, tuettava maata taloudellisesti ja investoitava siihen. Hänen mielestään Venäjän pitäisi keskustella Naton kanssa Ukrainasta, jotta maan hajoaminen pystyttäisiin estämään.

Arbatov kehottaa Natoa vastaamaan Ukrainan tilanteesta ja maan alueellisesta yhtenäisyydestä. Silloin ukrainalaiset voivat Naton joukoissa taistella Irakissa, Afganistanissa ja mahdollisesti Iranissa. Mustanmeren laivasto on Arbatovin mielestä syytä jättää rauhaan.